8.2.2011

Lapsi tarvitsee vanhempaa myös netin ääressä

Media on vahvasti läsnä lasten ja nuorten arjessa. Netistä, tv:stä, sosiaalisen median kautta ja pelaamalla saa paljon tietoa ja oppii hyviä taitoja, mutta lapset ja nuoret kohtaavat myös haitallisia sisältöjä. Niiden käsittelemisessä he tarvitsevat aikuisen apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeen tuli viime vuonna 1450 mediaan liittyvää yhteydenottoa.

Lapset tutustuvat haitallisiin mediasisältöihin usein vahingossa. Lapset ja nuoret soittavat Lasten ja nuorten puhelimeen, jos jokin mediassa nähty pelottaa tai hämmentää. Erityisesti porno herättää lapsissa hämmennystä. Heitä voi ihmetyttää se, että netissä voi katsoa pornoa minkä ikäisenä tahansa. Ikään sopimaton materiaali saattaa olla vahingollista lapsen kehitykselle. Haitallisten sisältöjen lisäksi Lasten ja nuorten puhelimeen soittavia lapsia mietityttää mediaan liittyen erityisesti ihmissuhteet ja pelaaminen.

– Sosiaalinen media on hyvä tapa pitää yhteyttä kavereihin ja tutustua uusiin ihmisiin ja pelaaminenkin voi olla opettavaista. Kääntöpuolena pelaaminen voi koukuttaa. Lapselle ei ole myöskään hyväksi, että hänellä on vain nettikavereita. Lapsi tarvitsee myös kasvokkaisia ihmissuhteita, turvallisen aikuisen aikaa ja läheisiä tosielämän ystäviä, kertoo suunnittelija Laura Määttä Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
 
Kotona mediakasvatus on ennen kaikkea lasten ja vanhempien välistä vuoropuhelua. Vanhemman ei tarvitse itse olla mediataituri, vaan tärkeintä on olla läsnä ja käytettävissä, jos lapsi tarvitsee tukea. Mediaa voi hyödyntää monipuolisesti, mutta sisällöistä on hyvä keskustella ja vanhempien tulee perustella mediakäytön rajat lapselle.

MLL kannattaa uudistuksia kuvaohjelmalainsäädäntöön

Mediataidot ovat nykyajan kansalaistaitoja. Lapsilla on oikeus oppia käyttämään ja tulkitsemaan mediaa. MLL kannattaa kuvaohjelmalainsäädännön uudistamista. Kuvaohjelmien ikärajajärjestelmä tulisi muuttaa niin, että samat ikärajat koskevat kaikkia medioita ja ikärajan lisäksi ohjelmiin tulee lisätä sen sisältöä koskevat symbolit. Vanhempien olisi näin helpompaa arvioida, mitkä ohjelmat sopivat lapselle.

Vaikka vanhemmilla on ensisijainen vastuu valvoa lastensa mediankäyttöä, Suomessa lapset viettävät paljon aikaa esimerkiksi tv:n ääressä ilman vanhempien ja aikuisten läsnäoloa. MLL esittää, että televisio-ohjelmille suositellut lähetysajat koskisivat myös viikonloppuja. Nykyisellään ainoastaan ikärajoja 15 ja 18 koskevat aikarajat pätevät myös viikonloppuisin. Alle 13-vuotiailta kiellettyjä ohjelmia voi esittää milloin tahansa, vaikka niiden sisältö voi olla pienemmän lapsen kehitykselle haitallista.

MLL pitää myös välttämättömänä, että mediakasvatus on riittävällä tavalla sisällytetty perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen. Lisäksi opettajien valmiuksia antaa mediakasvatusta tulee vahvistaa. Mediataidot on Euroopan unionissa nostettu yhdeksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista.

 
Esimerkkejä perheiden mediaan liittyvistä pelisäännöistä:
  • nettiä saa käyttää vain, kun aikuisia on kotona
  • lapsi ei juttele netissä vieraiden ihmisten kanssa kahden kesken
  • lapsi saa käyttää vain linkkejä, jotka on yhdessä asetettu suosikeiksi
  • medialaitteita saa käyttää yhtä kauan kuin on ulkoillut / leikkinyt muuta / harjoitellut soittoläksyä
  • kännykässä on saldoraja ja palveluestot
  • nettipalveluihin rekisteröitymiseen kysytään vanhempien lupa
  • kouluiltoina televisio ja tietokone sammutetaan sovittuun aikaan
Pelisäännöt pitää suhteuttaa lapsen ikään ja kehitystasoon. Sääntöjä on päivitettävä yhdessä lapsen kasvaessa.
Lisää vinkkejä mediakäytön pelisäännöille on tarjolla MLL:n Vanhempainnetissä, www.mll.fi/lapsetjamedia


Lisätietoja:
  • suunnittelija Laura Määttä, Finnish Internet Awareness Safety -hanke, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 3245 517, 050 417 65 75, laura.maatta(at)mll.fi
  • nuorisotyön päällikkö Suvi Tuominen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 3245 441, 050 467 6556, suvi.tuominen(at)mll.fi
  • tiedottaja Camilla Heikkilä, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 3245 580, 040 580 2393, camilla.heikkila(at)mll.fi


Lasten ja nuorten puhelimeen ja -nettiin tulee vuosittain noin 500 000 yhteydenotto. Näistä noin 50 000 pystytään vastaamaan.  Viime vuonna 1450 yhteydenottoa liittyi mediaan. Niistä suurin osa käsitteli ihmissuhteita netissä (231), mutta myös nettiporno (128) ja pelaaminen (106) puhuttivat nuoria. Lasten ja nuorten puhelin on suomenkielinen, valtakunnallinen, yksinomaan lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Vapaaehtoiset päivystäjät vastaavat numerossa 116 111 arkipäivisin kello 14–20 ja viikonloppuisin kello 17–20. Juhlapyhinä päivystetään kello 14 - 17. Lasten ja nuorten puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä. Puhelimeen voi soittaa nimettömästi. Puhelu on lapselle maksuton ja luottamuksellinen.