Kasvavat tytöt tarvitsevat positiivista palautetta ja hyviä aikuismalleja

Suurella osalla suomalaistytöistä on vaikeuksia hyväksyä itseään sellaisena kuin on. MLL:n kyselyyn vastanneista 4300 tytöstä 73 % oli tyytymättömiä omaan vartalotyyppiinsä. Lähes 90 % toivoi olevansa hoikempia ja reilu puolet oli muuttanut tapojaan ulkonäkönsä takia. Kyselytutkimus osoitti, että kielteinen kehonkuva on voimakkaasti yhteydessä heikkoon itsetuntoon. Itsetuntoa vahvistaa omanikäisiltä saatu hyväksyntä ja vanhempien huolenpito.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton 15–18-vuotiaille tytöille suunnattuun verkkokyselyyn vastasi yli 4300 tyttöä ympäri Suomea. Kyselyssä tarkasteltiin tyttöjen itsetuntoa ja kehonkuvaa, sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tyttöjen ihannevartaloa selvitettiin eri vartalotyyppien kuvasarjalla, josta tytöt valitsivat itseään kuvaavan vartalotyypin, oman ihannevartalon sekä nykyajan yleisen vartaloihanteen.

– Lähes 90 % valitsi tavoitteekseen omaa vartaloaan laihemman kuvan. Jopa 73 prosenttia oli tyytymättömiä vartaloonsa. Sairaalloista laihuutta ei silti kyselyn perusteella ihannoida. Esimerkiksi mallien vartalotyyppi miellettiin itselle epärealistiseksi, tutkimuksen tekijä Mari Laakso kertoo.

Reilu puolet kertoi muuttaneensa tapojaan, esimerkiksi alkaneensa syödä terveellisemmin tai jättäneensä aterioita väliin ulkonäön takia. Käsitykseen omasta ulkonäöstä vaikuttivat eniten ystävät, netti ja televisio.

Mainoksia ihaillaan ja kritisoidaan

Median, kuten internetin ja television välittämillä kuvilla oli yhteys tyttöjen kehonkuvaan. Mitä enemmän tyttö vertasi itseään mediassa esillä oleviin naisiin, sitä tyytymättömämpi hän oli ulkonäköönsä. Toisaalta tytöt kertoivat saaneensa mediasta vinkkejä terveydestä huolehtimiseen ja itseilmaisuun. Kyselyn perusteella tytöt osaavat myös lukea mainoksia kriittisesti.

– Kyselyssä ilmeni, että lähes 70 % tytöistä oli jutellut ystävien kanssa kuvamanipulaatiosta. Tytöt pitivät ristiriitaisena, että mainoksissa on langanlaihoja ihmisiä, vaikka toisaalta viestitään, että itsensä pitää hyväksyä sellaisena kuin on, Laakso sanoo.

Suuri osa tytöistä oli käsitellyt myös omia kuviaan ennen niiden julkaisemista netissä. Vastausten perustella nuoret olivat tottuneet kuvankäsittelyyn, mutta toivoivat, että esimerkiksi lehdissä mainittaisiin, jos kuvia on manipuloitu.  

Vanhempien huolenpito tukee itsetuntoa

Vaikka oma vartalo ei tyydytäkään, suurimmalla osalla vastaajista oli kuitenkin melko hyvä itsetunto ja he kokivat pärjäävänsä kohtalaisen hyvin. Hyvään itsetuntoon liittyi erityisesti ystävien tuki ja hyväksyntä. Myös vanhempien hoivalla, huolenpidolla ja esimerkillä on tärkeä merkitys.

– Kasvava tyttö tarvitsee myönteistä palautetta ja hyötyy myös siitä, että näkee molempien vanhempien kunnioittavan ja arvostavan toista sukupuolta. Tytön itsetunnolle haitallista on naisiin kohdistuva vähättely, sukupuolinen häirintä tai stereotyyppinen ajattelu, sanoo MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland.

 Tytöt kokivat saavansa vanhemmiltaan huolenpitoa mutta myös vapautta. Hyväksyntää koettiin eniten omilta ystäviltä, toiseksi vanhemmilta ja hieman vähemmän muilta samanikäisiltä. Samanikäisten hyväksyntä merkitsee nuorelle paljon ja auttaa kehittymään tasapainoiseksi aikuiseksi.

– Olisi toivottavaa, että kulttuurimme kehittyisi enemmän kannustavaan suuntaan. Vanhemmat, mutta myös kaverit voivat vahvistaa nuoren itsetuntoa sanomalla hänelle joka päivä jotain myönteistä ja korostamalla että hän on hyvä juuri sellaisena kuin on. Nuori tarvitsee myös malliksi aikuisia, jotka hyväksyvät itsensä ja arvostavat itseään ja muita, Kalland muistuttaa.

 
Vinkkejä vanhemmille nuoren itsetunnon tukemiseksi:

·       Sano nuorelle joka päivä jokin myönteinen asia, esimerkiksi "arvostan sitä, että olit minulle rehellinen".

·       -  Vastoinkäymisten aikana luo uskoa nuoreen. Kerro, että tästä selvitään yhdessä.

·       -  Ole esimerkki, jota nuoren on helppo kunnioittaa.

·      -   Silitä hiuksia, halaa, ole läsnä.

·      -   Hyväksy myös nuoren kiukunpuuskat.

·      -  Kerro nuorelle, että välität hänestä ja arvostat häntä sellaisena kuin hän on.

Lisätietoja

Pääsihteeri Mirjam Kalland, p. 075 3245 550, mirjam.kalland@mll.fi

Tutkimusapulainen Mari Laakso, p. 050 5910 615, laakso.mari@hotmail.fi

Viestintäjohtaja Liisa Partio, p. 040 580 8984, liisa.partio@mll.fi

 Tyttökyselyn tiivistelmä

15-18 -vuotiaiden tyttöjen itsetunto ja ruumiinkuva, tutkimusraportti