Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 4.9.2009

Oikeusministeriölle

Euroopan neuvoston yleissopimus lasten suojelemisesta seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista väkivaltaa vastaan

Euroopan neuvosto on vuonna 2007 hyväksynyt yleissopimuksen lasten suojelemisesta seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista väkivaltaa vastaan. Suomi on vuonna 2007 allekirjoittanut yleissopimuksen. Oikeusministeriö on 7.4.2009 asettanut työryhmän valmistelemaan yleissopimuksen voimaansaattamista. Työryhmän määräaika on 31.3.2010.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) lausuu kohteliaimmin yleissopimuksen voimaansaattamisesta seuraavaa:

Yleistä

Mannerheimin Lastensuojeluliitto pitää tärkeänä, että Suomi saattaa viivytyksettä voimaan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lasten suojelemisesta seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista väkivaltaa vastaan. Vaikka Suomen lainsäädäntö pääosin täyttää yleissopimuksen velvoitteet, yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano edellyttää monia viranomaistoimia ja joitakin lainsäädäntötoimia, jotka vahvistavat lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisemisestä ja torjuntaa. Yleissopimus edellyttää myös kansainvälisen yhteistyön vahvistamista lasten suojelemiseksi.

Yleissopimus täydentää muiden kansainvälisten yleissopimusten, kuten YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja sen valinnaisen pöytäkirjan, määräyksiä. MLL pitää tärkeänä, että Suomi saattaa mahdollisimman pian voimaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lasten myynnin, lapsiprostituution ja lapsipornografian torjunnasta.

Yksittäisiä huomioita yleissopimuksen voimaan saattamisesta

5 artikla (Lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rekrytointi, koulutus ja tietoisuuden herättäminen)

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) ja laki rikosrekisterilain 6 ja 7 §:n muuttamisesta (505/2002) tulivat voimaan vuoden 2003 alussa. Rikostaustan selvittämislain tarkoituksena on suojella alaikäisten henkilökohtaista koskemattomuutta ja edistää heidän henkilökohtaista turvallisuuttaan. Rikostaustan selvittämislaissa säädetään menettelystä, jolla alaikäisten kanssa työskentelemään valittavien henkilöiden rikostaustaa selvitetään.

MLL pitää suureena epäkohtana sitä, että vapaaehtoistoiminnassa ei ole mahdollisuutta selvittää lasten ja nuorten kanssa työskentelevään valittavan vapaaehtoistyöntekijän rikostaustaa. MLL:n mielestä rikostaustan selvittämismenettely tulee mahdollistaa myös valittaessa henkilöitä työskentelemään vapaaehtoistyössä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa alaikäisten kanssa. MLL:n mielestä epäkohta on myös rikostaustan selvittämislain soveltamisalasäännöksen rajaus, jonka mukaan selvittämismenettelyä ei sovelleta tehtäviin, jotka yhden vuoden aikana kestävät enintään kolme kuukautta.

Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan selvittämisen kannalta ongelmana on ollut ohjeistuksen puute. Tähän on tullut viime vuosien aikana jonkin verran parannusta. Stakes (nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) on vuonna 2003 julkaissut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tarkoitetun oppaan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittämisestä. Opas on lisännyt valmiutta selvittää ja saattaa poliisin tutkittavaksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn epäilytapauksia. Stakes on myös julkaissut vuonna 2005 lapsille tarkoitetun turvataitokasvatus oppimateriaalin. Lääkäriseura Duodecim on julkaissut vuonna 2001 (päivitetty vuonna 2006) käypä hoito –suosituksen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimisesta.

6 artikla (Lasten koulutus)

MLL pitää tärkeänä lasten turvataitokasvatuksen laajentamista. Stakes (nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) on myös julkaissut vuonna 2005 turvataitokasvatus oppimateriaalin 5-11 -vuotiaille lapsille. MLL:n mielestä turvataitokasvatus tulee sisällyttää sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli mediakasvatuksen toteuttamisessa. MLL on aktiivisesti mukana mediakasvatustyössä ja on toteuttanut useita hankkeita kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa sekä ottanut aktiivisesti kantaa mediakasvatukseen liittyviin kysymyksiin. Työn keskeinen painopiste on lasten ja nuorten osallistaminen ja kohtaaminen median arjessa, turvallisten mediataitojen ja medialukutaidon edistäminen sekä vanhempien ja kasvattajien tietoisuuden lisääminen median myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista lasten ja nuorten elämässä. Riittävä mediataitojen hallinta on edellytyksenä riskiskäyttäytymisen välttämiseksi ja itsensä ja omien tietojensa suojelemiseen. MLL:n ylläpitää valtakunnallista mediakasvatuskouluttajien verkostoa, jotka vierailevat viikoittain peruskouluissa puhumassa turvallisesta verkkokäyttäytymisestä.

MLL on tuottanut runsaasti mediakasvatukseen liittyviä materiaaleja lasten ja nuorten sekä kasvattajien käyttöön. MLL ylläpitää lisäksi lapsille ja nuorille suunnattua Nuortennetti-verkkopalvelua, jonka keskeisenä taustavoimana ovat lapset ja nuoret itse.

9 artikla (Lasten, yksityisen sektorin, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen)

Kansalaisjärjestöillä on toimintoja ja projekteja, joiden avulla ehkäistään lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja muuta seksuaalista väkivaltaa. On tärkeä, että julkisen vallan toimijat, kuten RAY, tarjoavat rahoitusta näille toiminnoille ja projekteille jatkossakin.

Monilla yksityisen sektorin toimialojen, kuten media-alan, itsesääntely ja muut omat toimet ovat tärkeitä lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja muun seksuaalisen väkivallan torjunnassa. Julkisen vallan tulee omalta osaltaan kannustaa yksityistä sektoria itsesääntelyn kehittämiseen.

11 artikla (Periaatteet) ja 14 artikla (Uhrien auttaminen)

Seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneiden lasten toipumisen edistäminen on järjestetty riittämättömällä tavalla. Lasten- ja nuorisopsykiatrian korvamerkitty valtionrahoitus on jatkuvasti katkolla, mikä heikentää pitkäjänteisten palveluiden järjestämistä ja kehittämistä. Psykoterapiaan tarkoitettu Kelan rahoitus on riittämätöntä ja yksityisen sairaanhoidon sairausvakuutuskorvaukset ovat hyvin alhaiset, mikä heikentää merkittävästi lasten mahdollisuutta terapiapalveluihin. Terapiapalveluja ei ole aina saatavilla riittävästi silloinkaan kun tarvittava rahoitus olisi, koska lasten ja nuorten psykoterapeutteja ei ole koulutettu riittävästi ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa ovat suuret.

12 artikla (Ilmoituksen tekeminen epäillystä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai seksuaalisesta väkivallasta)

Myönteistä on, että vuoden 2008 alussa voimaan tullut lastensuojelulaki (417/2007) laajensi velvollisuutta lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, asetti lastensuojeluilmoituksen tekemisen mahdollisen salassapitovelvollisuuden edelle sekä velvoitti lastensuojeluviranomaisen ilmoittamaan poliisille perustellusta epäilystä, jonka mukaan lapsi on kasvuympäristössään joutunut seksuaali- tai väkivaltarikoksen uhriksi.

13 artikla (Auttavat linjat)

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä kohdataan myös seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneita lapsia ja nuoria. Lasten hyväksikäyttö ja sen valmistelu tapahtuu yhä useammin tietoverkoissa. MLL on mukana yleiseurooppalaisessa hankkeessa, jossa täydennetään puhelin- ja nettipäivystäjien valmiuksia kohdata ja tukea myös verkossa hyväksikäytön kohteeksi joutuneita lapsia.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin perustettiin vuonna 1980 ja Lasten ja nuorten netin kirjepalvelu vuonna 2002. Lasten ja nuorten puhelimen numeroon 0800 120 400 voi soittaa maksutta koko maassa. Lapset ja nuoret voivat ottaa yhteyttä Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin missä tahansa asiassa. Vuosittain Lasten ja nuorten puhelin ja netti vastaanottaa noin 70 000 – 80 000 yhteydenottoa. Lasten ja nuorten puhelin päivystää maanantaista perjantaihin klo 14-20 ja lauantaisin ja sunnuntaisin klo 17-20. Puhelin- ja kirjepalvelun viesteihin vastaavat aikuiset vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ovat saaneet koulutuksen työhönsä. Vapaaehtoisten päivystäjien tukena on aina ammattilainen.

Yhteydenottajille tarjotaan ennen kaikkea mahdollisuutta luottamukselliseen keskusteluun. Päivystäjät myös jatko-ohjaavat yhteydenottajia eri palveluiden ja viranomaisten pariin. Lapsen ja nuoren on helpompi puhua/kirjoittaa ensimmäisen kerran nimettömänä ja luottamuksellisena erityisen vaikeasta henkilökohtaisesta asiasta, kuten seksuaalisesta väkivallasta.

Lisäksi MLL ylläpitää yhdessä muiden järjestöjen kanssa Rikosuhripäivystystä.

23 artikla (Lasten pyytäminen seksuaalisiin tarkoituksiin)

MLL pitää tärkeänä, että yleissopimuksen mukaisesti lasten houkuttelu tieto- ja viestintäteknologian avulla seksuaalisen kanssakäymiseen kriminalisoidaan.

Helsingissä 4.9.2009
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Mirjam Kalland
pääsihteeri

Esa Iivonen
johtava asiantuntija