Terveyden edistämisen ohjelma

MLL:n terveyden edistämisen ohjelma 2009–2015

Terveyden edistäminen on aina ollut tärkeä osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) toimintaa. Terveyden edistämisen ohjelmaan sisältyy se, mitä terveyden edistäminen on MLL:ssa vuosina 2009–2015. Ohjelma auttaa muodostamaan yhteisesti jaetun käsityksen terveyden edistämisestä järjestön toiminnassa. Ohjelma on tarkoitettu MLL:n sisäiseksi työkaluksi kaikille toimijoille yhdistyksissä, piireissä ja keskusjärjestössä.

Terveys rakentaa hyvinvointia

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) tavoitteena on rakentaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Yhtenä toimintamuotona hyvinvoinnin rakentamisessa on psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen terveyden edistäminen ihmisten arjessa, ihmissuhteissa ja ympäristössä. Terveyden edistämisen ohjelma sisältää MLL:n vapaaehtoisen ja ammatillisen toiminnan periaatteet ja strategiset painopisteet terveyden edistämisessä.

WHO:n (1986)[1] mukaan terveyden edistäminen on tapahtumaketju, jossa ihmisten mahdollisuudet hallita ja parantaa terveyttään lisääntyvät. Terveys ja hyvinvointi edellyttävät, että yksilö ja ryhmä kykenevät toteuttamaan pyrkimyksiään, tyydyttämään tarpeitaan sekä vaikuttamaan ja toimimaan ympäristössään. Terveys on jokapäiväisen elämän voimavara, ei elämän päämäärä. Terveys ei ole vain sairauden puutetta, vaan siinä painottuu sosiaaliset ja yksilölliset voimavarat sekä toimintakyky. Keskeistä on mitattavan terveydentilan lisäksi ihmisen oma kokemus terveydentilastaan. Terveyttä ja toimintakykyä voidaan edistää riippumatta siitä onko ihmisellä jokin sairaus tai vamma. Hyvinvointia edistävät terveelliset elämäntavat, tukea antavat ihmissuhteet ja terveellinen elinympäristö. Vastuu terveyden edistämisestä on sekä yksilöllä, lähiyhteisöllä että yhteiskunnalla. Terveyttä ei siis voida edistää pelkästään terveydenhuollon palveluilla.

”Terveyden edistäminen on arvoihin perustuvaa tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi. Terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia ja preventiivisiä toimintamuotoja. Tuloksia ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalveluiden kehittyminen. Toiminnan vaikutukset näkyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä ja hyvinvointina.” [2]

Edistävällä eli promotiivisella toiminnalla rakennetaan terveellisen elämän olosuhteita, lisätään ihmisten mahdollisuuksia huolehtia terveydestään ja vahvistetaan voimavaroja ja selviytymistä. Ehkäisevällä eli preventiivisellä toiminnalla ehkäistään terveysongelmia ja sairauksia tai niiden pahenemista. Terveyden edistäminen voi olla myös tavoite, johon pyritään ennaltaehkäisevällä työllä. Ennaltaehkäisy eli preventio voidaan jakaa kolmeen tasoon. Ensimmäinen taso (primaaripreventio) on ehkäisyä ennen sairautta tai terveysongelman ilmaantumista. Tällöin pyritään vaikuttamaan terveysongelmaan liittyviin syy-yhteyksiin, kohderyhmän käsityksiin, käyttäytymiseen ja motivaatioon. Toinen taso (sekundaaripreventio) on varhaista puuttumista sairauteen tai terveysongelmaan ja kolmannella tasolla (tertiääripreventio) pyritään ehkäisemään ongelman uusiutuminen tai sairauden ja sen haittojen paheneminen.

Järjestöillä on suuri merkitys ja paljon annettavaa terveyden edistämisessä. MLL:lla on vahvat perinteet ja organisaatio, jonka avulla se voi vaikuttaa paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Lisäksi liitto tekee yhteistyötä muiden järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. MLL:n toiminnassa on mukana suuri joukko ihmisiä ja eri toimintamuodoissa kohdataan ihmisiä heidän lähiympäristössään. Näissä kohtaamisissa mahdollistuu terveyden edistäminen muun muassa vertaisryhmissä sekä lapsi- ja perhetoiminnassa. MLL:ssa terveyttä edistetään sekä terveyttä tukevia tekijöitä vahvistamalla että ennaltaehkäisemällä terveysongelmia. MLL:ssa terveyden edistämisen muotoja ovat muun muassa vertaistuki, kasvatus, tiedon jakaminen ja vaikuttaminen. Vaikuttamistyöllä liitto toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyden, terveyteen vaikuttavien tekijöiden ja olosuhteiden puolestapuhujana.

MLL:n terveyden edistämisen periaatteet

MLL:n terveyden edistämistä ohjaavat periaatteet pohjautuvat MLL:n asiakirjoissa esitettyihin päämääriin, arvoihin ja toimintaperiaatteisiin.

MLL:n terveyden edistämistyötä ohjaavat seuraavat periaatteet:

• laaja ja positiivinen terveyskäsitys, joka kattaa somaattisen ja henkisen terveyden
• lapsi on osa perhettä
• kaikkien lasten oikeus terveyteen
• osallisuus
• voimaantuminen
• ajankohtaisiin haasteisiin vastaaminen

Laaja ja positiivinen terveyskäsitys

MLL:n terveyden edistämisen lähtökohtana on laaja terveyskäsitys, jossa huomioidaan terveyden eri ulottuvuudet: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. Terveys on kokonaisvaltainen hyvinvoinnin tila. Terveyttä ja hyvinvointia edistää, kun ihminen kokee elämänsä merkitykselliseksi, ymmärrettäväksi ja hallittavaksi. MLL:n terveyden edistämisen toiminnassa painotetaan enemmän terveyden lisäämistä ja vahvistamista kuin sairauksien ehkäisemistä. Terveyttä edistetään ylläpitämällä ja vahvistamalla terveyttä suojaavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka voivat olla yksilöllisiä, sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia tai ympäristöön liittyviä. Tällaisia ovat muun muassa terveelliset elämäntavat, ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, taloudellinen perustoimeentulo, tukevat ja pysyvät sosiaaliset verkostot sekä turvallinen ja luotettava ympäristö.

Lapsi on osa perhettä ja yhteisöä

Lapsi kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Perheellä on suuri vaikutus lapsen terveyteen, ja sillä on ensisijainen vastuu lapsen kasvusta ja kehityksestä. Perheessä omaksutaan elintapoihin liittyviä tottumuksia, kuten terveelliset ruokatavat tai suhtautuminen liikuntaan ja päihteisiin. Perheessä muodostuu myös perusta hyvälle itsetunnolle, mikä suojaa terveyttä. Lapsen terveyden edistämisessä on huomioitava aina perhe unohtamatta kuitenkaan lapsen näkökulmaa. Samalla on otettava huomioon perheiden yksilöllisyys, erilaiset lähtökohdat ja terveyteen liittyvät arvot. Lapsi on osa perheyhteisöään, joka on taas osa laajempaa ympäristöä. Kodin lisäksi lapselle tärkeitä kasvu- ja kehitysyhteisöjä ovat päiväkoti, koulu sekä harrastus- ja toveriryhmät, jotka myös vaikuttavat lapsen terveyteen ja terveysvalintoihin. Yhteisöt vaikuttavat niissä elävien yksilöiden terveyteen, mutta myös yksilöt vaikuttavat omiin yhteisöihinsä. Eri tahojen yhteistyötä kehittämällä tuetaan terveellistä kasvuympäristöä.

Kaikkien lasten oikeus terveyteen

Jokaisella lapsella on oikeus terveyteen riippumatta terveyteen vaikuttavista sosiaalisista, taloudellisista tai muista tekijöistä. Tasa-arvoinen oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta koskee kaikkia lapsia huolimatta hänen perhetaustastaan. Terveyserot alkavat muotoutua jo lapsuudessa johtuen erilaisista elinolosuhteista ja kasvuympäristöstä. Terveyden edistämisessä onkin huomioitava erityisesti enemmän tukea tarvitsevat lapset ja perheet. Terveyseroja voidaan tasoittaa esimerkiksi vaikuttamalla lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuviin päätöksiin ja terveyspalveluihin sekä ohjelmatoiminnalla. Terveyseroihin voidaan vaikuttaa myös harrastustoiminnalla, joka vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa, sosiaalisia taitoja ja selviytymiskeinoja.

Osallisuus

Lasten, nuorten ja perheiden aktiivinen osallistuminen omaa elämää ja ympäristöä koskeviin asioihin on terveyden edistämisessä olennaista. Osallisuus vahvistaa tunnetta omasta merkityksestä ja hyväksynnästä. Se tukee myös sosiaalisia siteitä ja toimintakykyä. Sen vuoksi lastenkaan terveyden edistämisessä lapsi ei saa olla pelkästään toiminnan kohde vaan aktiivinen ja ajatteleva toimija. Lasten ja nuorten osallisuus lisää heidän kykyään tehdä päätöksiä ja terveyteen liittyviä valintoja. Lapset voivat esimerkiksi osallistua oman ympäristönsä turvallisuuden ja viihtyisyyden arviointiin tai leikki- ja liikuntapaikkojen suunnitteluun. Osallisuuteen kuuluu keskeisesti mahdollistaminen. Mahdollisuuksia luomalla parannetaan ihmisten elinehtoja ja elämänlaatua. Esimerkkejä lähiympäristön terveyttä edistävistä mahdollisuuksista ovat tilaisuudet opetella tekemään ryhmässä terveellistä ruokaa tai tarjolla olevat arkiliikuntamahdollisuudet.

Voimaantuminen

Voimaantuminen tarkoittaa hallintaa ja tietoisuutta terveyteen vaikuttavista valinnoista, itseluottamusta sekä terveyteen ja elämään liittyviä taitoja ja arvoja. Terveysvalintoja ja kykyä tehdä omia päätöksiä voidaan helpottaa yhteiskunnan ja ympäristön tekemillä päätöksillä ja politiikalla. Ihmiset kuuluvat monenlaisiin yhteisöihin. Yksilö, yhteisöt ja ympäröivä maailma ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Erilaisissa yhteisöissä ja vastavuoroisissa suhteissa tapahtuu voimaantumista. Voimaantuminen edellyttää osallisuutta, demokratiaa ja vuoropuhelua eri muodoissaan. Voimaannuttamisessa yksi keskeisiä periaatteita on terveyden edistämisen kohdistaminen ihmisten itsensä tärkeinä pitämiin asioihin arjessa. Myös lasten ja nuorten voimaannuttamisessa pitää ymmärtää, mitä he ajattelevat terveydestä. Vuoropuhelulla ja hyväksymällä lasten ja nuorten näkemykset, osoitetaan heidän olevan päteviä osallistumaan oman terveytensä edistämiseen.

Ajankohtaisiin haasteisiin vastaaminen

MLL on ollut monessa asiassa edelläkävijä lasten ja lapsiperheiden terveyden edistämisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä, kuten neuvolatoiminnan perustajana. Lasten ja lapsiperheiden terveyden painopisteet ovat vaihdelleet vuosikymmenien aikana, mutta MLL pyrkii suuntaamaan toimintansa aina kulloistenkin terveystarpeiden ja -haasteiden mukaan. Tarpeet ja haasteet voivat koskettaa suurta osaa ikäluokkaa ja perheitä, jolloin niihin vastaaminen edellyttää laaja-alaista, valtakunnallista toimintaa. Samanaikaisesti voi olla alueellisia tai paikallisia lasten kasvuun ja elinympäristöön kohdistuvia haasteita, jotka edellyttävät kohdistetumpaa toimintaa. Tämä vaatii aktiivista yhteiskunnan seurantaa, osallistumista ja vaikuttamista. Terveyden edistämisen tulee perustua viimeisimpään tutkittuun tietoon ja käytäntöjen kehittämiseen tulee liittyä arviointi.

Liiton painopisteet terveyden edistämisessä

Monet suomalaisten kansantaudit kuten sepelvaltimotauti, muut valtimonkovettumataudit, metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes alkavat kehittyä jo varhaislapsuudessa, vaikka ne säilyvätkin yleensä oireettomina ennen aikuisuutta. Näiden sairauksien etenemisnopeus riippuu taustalla olevista perintötekijöistä ja elämänaikaisista ravitsemus- ja liikuntatottumuksista ja monista muista elämäntapatekijöistä. Koska monet lapsuudessa opitut elämäntavat ovat osoittautuneet pysyviksi ja lapset ja nuoret tavoitetaan toistuvan ohjauksen piiriin, MLL tukee näiden sairauksien ehkäisyä mm. järjestämällä neuvola- ja kouluterveydenhuollon henkilökunnan ohjausta ja tuottamalla neuvontamateriaalia.

Eräät lasten pitkäaikaissairaudet ovat suomalaislapsilla huomattavan yleisiä ja yleisempiä kuin muissa maissa. Nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetes on tyypillinen tällainen nopeasti lisääntyvä sairaus; tauti kehittyy yhdelle lapselle 120:stä jossain vaiheessa ennen 15 vuoden ikää. Toista tällaista autoimmuunisairauksiin kuuluvaa tautia, keliakiaa, sairastaa kouluikäisistä noin 1 % eli 1 sadasta. Kumpikin näistä elinikäisistä sairauksista voi puhjeta missä iässä tahansa; sairautta potevien osuus siis kasvaa edelleen aikuisiässä. Näihin ja moniin muihin pitkäaikaisiin sairauksiin voi liittyä suoraan taudista tai sen hoidosta päiväkodissa tai koulussa aiheutuvia käytännön ongelmia, jotka vaativat erityisosaamista. Huolimatta hyvästä perushoidosta monilla pitkäaikaissairailla lapsilla esiintyy lisäksi itsetunnon ongelmia ja masentuneisuutta muita lapsia yleisemmin. MLL tuottaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa pitkäaikaissairauksia potevien lasten erityisongelmia käsittelevää materiaalia ja kehittää ja testaa näiden lasten monipuolista hyvinvointia tukevia ja päiväkoti- ja kouluolosuhteisiin sopivaa aineistoa.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden mielenterveyden tukeminen
Turvalliset kiintymyssuhteet
Vanhemmuuden tukeminen
Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen
Koulukiusaamisen ja muun kouluväkivallan ehkäisy
Lapsen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden tunteen vahvistaminen
Kanavien tarjoaminen lasten ajatusten ja huolten purkamiseen
Huolenpidon ja välittämisen kulttuurin luominen

Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänelle muodostuu jo varhaislapsuudessa turvallinen kiintymyssuhde vanhempiinsa. Lapsen vuorovaikutus äidin kanssa alkaa jo sikiövaiheessa. Odottavan äidin elämäntavat, elämäntilanne ja suhtautuminen raskauteen heijastuvat sikiön terveydentilaan. Lapsi vaikuttaa vanhempiinsa ja vanhemmat lapseensa. Lapsen tai vanhemman erilaiset temperamentit tai lapsen tai vanhemman sairaus voivat aiheuttaa pulmia suhteeseen. Esimerkiksi masentuneet äidit tarvitsevat tukea myönteisen vuorovaikutussuhteen muodostamiseen vauvan kanssa.

Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukeminen kaikissa ikävaiheissa ehkäisee mielenterveysongelmien syntyä ja lisää lapsen pärjäävyyttä. Vanhempien parisuhteen ja kasvatusvalmiuksien vahvistaminen edesauttaa lapsen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua. Vanhempien tai yksinhuoltajaperheessä vanhemman kykyyn toimia kasvattajana vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi perheen taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet. Haavoittuvissakin oloissa elävä lapsi voi kuitenkin selviytyä hyvin elämässään. Keskeinen lapsen selviytymistä tukeva tekijä on, että hänellä on yksi läheinen aikuinen. Tämä voi olla isovanhempi, kummi tai opettaja. Muita selviytymistä tukevia tekijöitä ovat mm. lapsen hyvä oppimiskyky, sosiaaliset taidot, kaverisuhteet, harrastukset ja onnistumisen kokemukset. Päiväkotien, koulujen, harrastusryhmien ja järjestöjen tulisi tarjota ihmissuhteita ja kokemuksia, jotka edistävät lapsen mielenterveyttä ja elämässä pärjäämistä. Ihmissuhteiden tarjoama sosiaalinen tuki on merkittävä terveyttä edistävä tekijä.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tarve on kuitenkin lisääntynyt ja jonot psykiatriseen hoitoon ovat kasvaneet. Tyttöjen masennus on huolestuttavan yleistä, poikien oireilu näkyy käyttäytymishäiriöinä. Lapseen kohdistuva psyykkinen, fyysinen tai seksuaalinen väkivalta tai kaltoinkohtelu on vakava riskitekijä lapsen terveelle kehitykselle. Vaikka lapsen ruumiillinen kurittaminen on Suomessa kriminalisoitua, niin osa lapsista ja nuorista joutuu kotonaan vanhempiensa väkivallan uhriksi. Myös perheessä tai mediassa tapahtuvan väkivallan todistaminen, näkijänä tai kuulijana, on traumatisoivaa. Lapsella on oikeus turvalliseen ja väkivallasta vapaaseen kasvuympäristöön niin kotona kuin sen ulkopuolellakin.

Kiusaamista esiintyy kaikilla kouluasteilla, myös varhaiskasvatuksen piirissä. Kiusaamisen uhrit kärsivät usein aikuisinakin kiusaamisen traumaattisista jälkiseuraamuksista. Kiusaajilla on havaittu aikuisina mielenterveyspulmia ja rikollista käyttäytymistä. Koulukiusaamisen ja muun väkivallan ehkäisemisen tulisi alkaa jo alle kouluikäisten lasten parissa vahvistamalla lasten sosiaalisia taitoja, empatiakykyä ja omanarvontuntoa. Kouluyhteisöjä on kehitettävä niin, että lapsi voi kokea olonsa sekä psyykkisesti että fyysisesti turvalliseksi. Tähän tarvitaan toimintamalleja, joissa lapset ja nuoret ovat aktiivisesti mukana kehittämässä omaa kouluaan. Lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia turvallisesti kertoa havainnoistaan ja huolistaan kouluympäristössä. Voidakseen kiinnittyä kouluyhteisöönsä, lapsen täytyy kokea tulevansa ymmärretyksi ja kunnioitetuksi. Tämä puolestaan vähentää kouluväkivallan riskiä.

Aikuisten tulee vahvistaa välittämisen ja huolenpidon kulttuuria lapsen kaikissa kasvu- ja kehitysyhteisöissä niin kotona, päivähoidossa, koulussa, harrastustoiminnassa, asuinyhteisöissä kuin koko yhteiskunnassa. Lasten ja nuorten tulisi voida luottaa siihen, että aikuiset arvostavat ja kuuntelevat ja tarvittaessa auttavat.

Terveyttä edistävät elämäntavat
Terveelliset ruokatavat
Lasten arkiliikunta ja perheliikunta
Riittävä uni
Tupakoinnin ja päihteidenkäytön ja kokeilujen ehkäisy
Tapaturmien ehkäisy
Terveyttä edistävä ympäristö

Valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin ja on terveitä. Tähän vaikuttaa osaltaan terveelliset elämäntavat, jotka muotoutuvat pitkälti jo varhaisessa vaiheessa. Tiedetään, että lapsuudessa omaksutut terveystottumukset näkyvät parempana terveytenä aikuisiässä. Osa lapsista ja nuorista kuitenkin oireilee jopa päivittäin ja oireilu on yleistymässä. Oireilu ilmenee muun muassa väsymyksenä, univaikeuksina, päänsärkynä, niska- ja hartiakipuina ja ärtyneisyytenä. Myös lasten psykososiaaliset ongelmat ovat lisääntyneet, samoin lihavuus, diabetes ja astma. Säännöllisellä arkirytmillä ja elämäntavoilla voidaan vaikuttaa terveyttä lisäävästi ja vähentää oireilua.

Terveelliset ruokatavat, joihin kuuluu perheen säännöllinen, yhteinen ruokailu, edistävät lapsen suotuisaa kasvua ja kehitystä. Ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on kolminkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana. Lasten ja nuorten ylipainolla ja lihavuudella on useita, muun muassa kansanterveydellisiä haittoja. Terveellisen ruokavalion ohella ylipainoa ehkäisee liikunta, mikä muutenkin lisää terveyttä ja hyvinvointia. Lasten ja nuorten lihavuuden lisääntymisen lisäksi myös fyysinen kunto on heikentynyt hälyttävän vähäisen liikkumisen vuoksi. Perheillä on suuri merkitys lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä. Perheen yhteinen liikkuminen kannustaa myös lasten omaehtoista arkiliikkumista ja osallistumista liikuntaharrastuksiin.

Riittävä uni tukee uuden oppimista, muistia, tunne-elämän tasapainoa sekä fyysistä terveyttä ja kasvua. Päiväväsymystä esiintyy varsin yleisesti koululaisilla. Syy siihen on yleensä liian myöhäinen nukkumaanmeno. Niillä oppilailla, joilla on huonot terveystottumukset päivittäinen väsymys on vielä yleisempää. Tupakoinnissa ja päihteiden käytössä on tapahtunut kehitystä myönteiseen suuntaan. Tupakointikokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat siirtyneet myöhäisemmiksi. Toistuva alkoholinkäyttö ja humalajuominen ovat vähentyneet. Toimenpiteitä tämän kehityksen tukemiseksi on jatkettava.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta myös tapaturmien ennaltaehkäisyä on jatkettava. Lapsille tapahtuu joka vuosi arviolta 100 000 tapaturmaa. Huolimatta lasten tapaturmaisten kuolemien lukumääräisestä vähenemisestä, sairaalahoitoa vaativien tapaturmien määrä ei ole vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Terveyttä edistävillä toimenpiteillä ja ennaltaehkäisyllä voidaan vaikuttaa ympäristön turvallisuuteen, turvallisuusasenteisiin ja -käyttäytymiseen.

Terveyttä edistäviä ympäristöjä rakentamalla suojataan lapsia, nuoria ja perheitä terveyttä uhkaavilta tekijöiltä. Terveyttä edistävät ympäristöt luovat mahdollisuuksia ympäristön turvalliseen tutkimiseen ja liikkumiseen, tietojen ja taitojen kasvuun sekä ihmisten kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen. Terveyttä edistävä ympäristö voi olla esimerkiksi koti, koulu, päiväkoti, perhekahvila tai asuinalue. On tärkeää huomioida kaikkia lapsen ympäristöjä terveyden edistämisen näkökulmasta.

Vaikuttaminen terveys- ja yhteiskuntapolitiikkaan
Terveyserojen kaventaminen
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyspalvelut
Työelämän ja perheen yhteensovittaminen
Syrjäytymisen ja syrjäyttämisen ehkäisy
Terveellinen, turvallinen ja lapsiystävällinen elinympäristö

Terveys- ja yhteiskuntapolitiikkaan vaikutetaan monella eri tasolla. Terveysnäkökohdat tulisi ottaa huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja terveyden tulisi olla osa yhteiskuntapolitiikkaa. Esimerkiksi sosiaaliturva- ja päihdepoliittinen päätöksenteko vaikuttavat lasten, nuorten ja perheiden arkeen. Samoin monet ihmisten rakennettuun ja sosiaaliseen elinympäristöön kohdistuvat ratkaisut ovat terveyden kannalta merkityksellisiä. Siksi on tärkeää, että lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan. Lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla säännönmukainen osa julkisen vallan valmistelu- ja päätöksentekoprosesseja.

Monet mittarit kertovat lasten hyvinvoinnin kielteisestä kehityksestä ja hyvinvoinnin polarisaatiosta. Lapsiperheiden köyhyys ja lastensuojelutoimenpiteiden kohteena olevien lasten määrä ovat selvästi kasvaneet viimeisen 15 vuoden aikana. Vaikka suomalaisten terveys on parantunut viimeisen 20 vuoden aikana, terveyteen vaikuttavissa elintavoissa ja terveyspalvelujen käytössä on huomattavia sosioekonomisia eroja. Terveyserojen kaventamiseksi tarvitaan universaalien palveluiden ohella kohdennettuja palveluita heikommassa asemassa oleville lapsille, nuorille ja lapsiperheille, joille kasautuu terveysongelmia. Terveyserojen kaventamiseen tähtäävillä toimenpiteillä ehkäistään myös syrjäytymiskehitystä.

Lasten ehkäisevien terveyspalveluiden, kuten neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja hammashuollon tasosta ja saatavuudesta kunnissa on huolehdittava, jotta lasten terveysongelmat kyetään havaitsemaan ja puuttumaan niihin varhain. Palveluiden järjestämisessä ja henkilöstöresursseissa on nyt merkittäviä alueellisia ja kuntakohtaisia eroja. Terveyden edistäminen tulisi sisällyttää kuntien strategioihin ja toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

Päivähoidossa ja koulussa ryhmäkokojen pitäisi olla lasten hyvää ja turvallista kehitystä tukevia. Nyt ne ovat usein liian suuria ja henkilökunta on vaihtuvaa. Ammattikasvattajien ja vanhempien kasvatuskumppanuutta on edistettävä lasten terveyden, turvallisuuden ja kasvatuksen tukemiseksi. Työelämän vaatimusten kasvu ja työelämän epävakaisuus heijastuvat lapsiperheiden ja lasten arkeen. Vanhempien työn liiallinen kuormittavuus ja siitä aiheutuva kiire ja stressi ja toisaalta työttömyys ovat merkittäviä riskitekijöitä lasten hyvinvoinnille. Myös avio- ja avoerot ovat Suomessa korkealla tasolla ja vaikuttavat oleellisesti lasten elämään. Elämme varsin yksilökeskeisessä ja yksilöllistä menestymistä korostavassa yhteiskunnassa. Tämä ei tue sellaisen yhteisöllisyyden muodostumista, joka ottaa yhteisön kaikki jäsenet yhdenvertaisesti huomioon. Terveys- ja yhteiskuntapoliittisessa vaikuttamisessa onkin painotettava lasten erityisasemaa ja haavoittuvuutta.

Toimenpide-ehdotuksia

1. Tuotetaan MLL:n eri toimintoihin lasten ja lapsiperheiden terveyttä edistäviä malleja
- esimerkiksi perhekahvila-, perhekeskus-, vertaisryhmä-, aamu- ja iltapäivä- ja kerhotoimintaan sekä päiväkoteihin

2. Kehitetään MLL:n neuvola-aineistoja
- huomioidaan aineistoissa MLL:n terveyden edistämisen periaatteet

3. Kehitetään MLL:n hanketoimintaa
- käynnistetään terveyttä edistäviä hankkeita
- toteutetaan liittoyhteisössä terveyden edistämisen yhteishankkeita

4. Järjestetään MLL:n sisäistä koulutusta terveyden edistämistyön kehittämiseksi
- kehitetään MLL:n omissa työyhteisöissä ja yhdistyksissä terveyttä edistäviä käytäntöjä

5. Perustetaan terveyden edistämisen asiantuntijaryhmä
- kootaan ryhmä keskusjärjestön ja piirien asiantuntijoista sekä vapaaehtoisista ja luottamushenkilöistä tukemaan ja kehittämään MLL:n terveyden edistämistyötä

6. Tehostetaan MLL:n vaikuttamistoimintaa terveyden edistämisessä
- vaikutetaan aktiivisesti lasten ja lapsiperheiden terveyteen nostamalla esiin epäkohtia ja laatimalla kannanottoja.
- hyödynnetään vaikuttamistyössä MLL:n Hyvinvointiohjelman ja Kuntaohjelman sisältämiä konkreettisia lasten ja perheiden terveyttä edistäviä toimenpide-ehdotuksia paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla.

Terveyden edistämisen ohjelma on hyväksytty MLL:n liittohallituksessa 13.5.2009