MLL-blogi

Lapset ja nuoret muistettava sote-uudistuksessa14.10.2016 14:26


Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa yhdenvertaisuutta sekä palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi on tarkoitus hillitä kustannusten kasvua. Tavoitteet ovat hyviä. Valitettavasti ne eivät toteudu, jos ei muisteta hyvinvoinnin rakentuvan lapsuudessa. Lapsuus ja sen olosuhteet muodostavat perustan myöhemmälle hyvinvoinnille ja työ- ja toimintakyvylle. Myös hyvinvointi- ja terveyserot juontavat juurensa lapsuudesta.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on nostettava sote-uudistuksen keskiöön. Jos palvelut eivät vaikuttavalla tavalla tue suotuisan lapsuuden edellytyksiä, eikä lasten ja nuorten hyvinvointia edistetä tuloksellisesti, meillä on edessä raskas ja kallis korjaavan työn tie. Nykyisellä kehityksellä iso osa nuorista jää jossakin vaiheessa syrjään koulutuksesta, työelämästä tai sosiaalisista suhteista. Jos tämä kehitys jatkuu, olemme umpikujassa. Kustannukset karkaavat käsistä, ja sen seurauksena uudet leikkaukset johtavat oravanpyörään, jossa ehkäisevästä työstä jatkuvasti leikataan. Lapsiin ja nuoriin kannattaa investoida. Sen unohtaminen maksaa paljon rahaa - myös sote-uudistuksessa.

Sote-uudistus ratkaisee, miten ihmiset saavat jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluita ja ovatko palvelut riittäviä ja laadukkaita. Tärkeä kysymys on, miten palvelut on sovitettu ihmisten tarpeiden kannalta yhteen.  Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on tarkoitus siirtää 18 itsehallinnolliselle maakunnalle. Palveluiden siirtäminen kunnilta maakunnille tuo leveämmät hartiat palveluiden järjestämiseen. Palveluiden maakunnallistaminen tulee kuitenkin myös keskittämään palveluita ja harventamaan palveluverkkoa. Lähipalveluiden karsimista perustellaan usein paremmalla laadulla ja kustannustehokkuudella. Laadukas palvelu ei kuitenkaan auta, jos sen piirin ei pääse tai pääsy on hankalaa. Lapsille, nuorille ja perheille lähipalvelut, kuten neuvolapalvelut ja opiskeluhuollon palvelut, ovat tärkeitä. 

Suunnitelmissa on maakunnan palveluiden huomattava yhtiöittäminen. Silloin kun maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kilpailutilanteessa tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä, maakunnan olisi yhtiöitettävä palvelut. Maakunnan omasta palvelutuotannosta voi tulla hankalasti johdettava kokonaisuus, jossa palveluja tuottavat maakunnan palvelulaitoksen lisäksi sen tytäryhtiöt.

Hallituksen tavoitteena on, että yritykset tuottavat selvästi aiempaa suuremman osuuden sosiaali- ja terveyspalveluista. On todennäköistä, että isot yritykset keräävät sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden potin. Niillä on sellaista riskinottokykyä ja pääomia, joita pienillä yrityksillä ja järjestöillä ei ole. Hankintaosaaminen ja sopimusohjaus nousevat keskeiseen rooliin siinä, onnistutaanko palveluiden vaikuttavuutta parantamaan yksityistämällä.

Sote- ja maakuntauusituksen jälkeenkin varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, toisen asteen koulutus ja vapaa-ajan palvelut kuuluvat edelleen kuntien vastuulle. Valtaosa kuntien toiminnasta muodostuu jatkossa lasten ja nuorten palveluista. Jos kunnassa tulee taloudellisen sopeuttamisen tarve, leikkaukset osuvat korostetusti lapsiin ja nuoriin. Kuntakohtaiset erot varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa ja vapaa-ajan palveluissa voivat merkittävästi kasvaa ja yhdenvertaisuus heikentyä.

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä onkin huolehdittava kuntien toimintaedellytyksien turvaamisesta.

Esa Iivonen
johtava asiantuntija


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 14.10.2016 14:29

Ilmoita asiattomasta kirjoituksesta tai kommentista.

AtomRSS
Kommentoi kirjoitusta
*

*

*Varmista, että et ole robotti:
* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.