Tuomo Ruutu

Kun jääkiekkoilija Tuomo Ruutu oli 15-vuotias, hän kävi koulua, soitti saksofonia ja urheili parhaiden kavereidensa kanssa. Ruudulla oli paljon kavereita varsinkin jalkapallon puolelta. Hän kävi Myyrmäen yläastetta ja asui vanhempiensa kanssa Vantaan Louhelassa.

Omien sanojensa mukaan Tuomo pärjäsi koulussa ihan hyvin, vaikka olikin paljon reissussa jalkapallon ja jääkiekon takia. Virtaa riitti aina joskus hankaluuksiinkin asti. Tuomon lempiaine oli puukasityö ja ei-mieluisin oli saksa.

Tuomolla oli todella hyvä suhde vanhempiinsa. Kotona oli Tuomon mielestä sopiva kuri. Ja aina, kun oli yritys tehdä asioita oikein, niin siitä ei rangaistu, sillä vahinkoja sattuu, vaikka kuinka yrittäisi. Yritys oli tärkeintä! Ruudulla ei ollut ikinä tiettyä kotiintuloaikaa, koska hän ei hillunut ihan älyttömän myöhään ulkona. Ja silloinkin, kun hän viipyi myöhempään, vanhemmat kyllä luottivat häneen. Tuomo ei salannut vanhemmiltaan mitään tärkeää, mutta jotain pieniä asioita kyllä. Hän kuitenkin kertoi kaikki asiat veljilleen, jotta ajatusten kanssa ei tarvinut olla yksin.

Ruudun unelma-ammatti oli ihan pienestä pitäen ammattiurheilija, vuorotellen jääkiekkoilijasta jalkapalloilijaan.

Tuomoa on alkanut ihmetyttää nyt vähän vanhemmiten, että miten sitä on jaksanut viilettää paikasta paikkaan sellaisella innolla ja silti tuntui päivän päätyttyä, että olisihan sitä enemmänkin vielä jaksanut. ”Urheilu nyt vaan oli niin mukavaa!”, Ruutu kiteyttää.

Ruutu oli aika ujo pienenä ja jännitti esiintymisiä. Aina sukujuhlissa kuitenkin kaivettiin saksofoni esiin!

”Olkaa hyviä toisillenne!”

Haastattelu tehty vuonna 2007