Novelli tupakasta

Lähin kaupunkiin päin kun Linda ja Eve odotti mua siellä, oltaisiin kuulemma koko ilta kaupungissa hengailemassa ja iskemässä jotain jätkiä.

Kun mä saavuin kaupunkiin niin näin Lindan kirkkopuistossa, aika jännittyneen näkösenä. Se tuijotti johonkin päin torille, mut en oikee saannu selvää et minne sinne. Sitten huomasin kun Eve juoksee meitä kohti ja huutaa vaan; ” että juoskaa!”. Lähettiin sitte juokseen Even perässä, en tienny ollenkaan mistä oli kyse, mut lähettiin sitte kans juokseen.

Kun oltiin vähän matkaa juostu, Eve käänty S-marketin roskiksien taakse ja käski olla aivan hiiren hiljaa, sit huomasin kun meijän ohi juoksi kauheen iso jätkälössi, joka huuteli kaikenlaisia rivouksia.

Sit Eve alko selittään ihan innoissaan et se pölli niiltä jätkiltä kartsan tupakkaa.
Olin ihan ihmeissäni mitä Eve aikoo tehä niillä kaikilla tupakoilla, eihän se ees polta. Sitte se aukas paketin ja laitto yhen suupieleensä ja alko tupruttelee ja yski aina välillä. Sitte se kysy Lindalta et haluuko se tupakan, ja tietenkin Linda halus kun kerta ilmaseks sai. Siinä ne vähän aikaa tupakoi ja katto mua, Linda alko nauraan ja sano Evelle; ” ei toi ny polta, se on sellanen äitin kiltti enkeli”. Kattelin vähän aikaa Evee ja sanoin;

Ratkaisu1: No totta kai mä otan, mä en oo mikään luuseri! Otin sitten sen tupakan käteen ja katoin sitä hetken, sitten mä painoin sen mun huulille ja imasin oikeen kunnolla, aloin yskiä ihan hirveesti. Sitten Linda huus Evelle ; ” lähetään pois täältä, toi on ihan vihree naamasta! ”. Sitten ne vaa lähti juokseen jonnekkin ja mä jäin ihan yksin sinne roskiksille.
Musta tuntu hirveen pahalta kurkussa, sitte heitin sen tupakan pois ja lähdin juokseen kotiin, halusin vaa äidin luo kertoon kaikki, enkä joutua minkäänlaisiin vaikeuksii.

Kun pääsin kotiin, äiti ja iskä istui keittiönpöydän ympärillä ja katto mua tosi pahasti, sitten äiti nous ylös ja sano; ” Emmi, Emmi, Even äiti soitti äskön tänne ja kertoi sun antaneen Lindalle ja Evelle tupakkaa, onko tämä totta?”. Aloin selittään äitille etten se ollu mä joka sitä tupakkaa antoi ja että Eve sen ite varasti joltain jätkiltä. Mut ei äiti uskonu mua

Ratkaisu2: Sori mut mä en tupakoi, ”ootsä joku raamattupiiriläinen vai haha”: Linda ja Eve alko naureskelleen. Sanoin vaan että tupakka ei oo hyväks ja lähdin kotiin päin. Kun olin kotimatkalla, niin ajattelin kuinka rohkea olin, kun kieltäydyin tupakasta. Ajattelin että olin yksi niistä järkevistä jotka kieltäytyvät, eivätkä jää koukkuun…


Novellin kirjoitti Nora Koriseva