”Tietääköhän se jo kaiken näistä asioista?”
” Ei kai se nyt vielä mitään sellasta…”
”Tuntuu nololta puhua näistä”
”Tyttäreni seurustelee vanhemman pojan kanssa”
”Nuoreni on ihan surun murtama, kun tyttöystävä jätti”

Hyvä itsetunto on seksuaaliterveyden perusta. Nuoren itsetunnon kehitystä tukee, kun vanhemmat ovat aidosti läsnä nuoren elämässä: he ovat turvallisia ja suhtautuvat nuoreen hyväksyvästi. He myös välittävät nuorelle tunteen, että hän on arvokas, tärkeä ja tarpeellinen. Nuori tarvitsee lisäksi tietoa omasta heräävästä seksuaalisuudestaan. Hyvän itsetunnon ja oikean tiedon avulla nuori haluaa suojata itseään. Kaikki tämä ehkäisee riskikäyttäytymistä, kuten liian varhaisia seksisuhteita.

Vanhempien vastuu lapsestaan on suurin, kun tämä on aivan pieni. Mitä lähemmäksi täysi-ikäisyyttä nuori tulee, sitä enemmän hänen tulisi kantaa vastuuta itsestään. Aikuisen velvollisuus ja oikeus on suojella ja opastaa nuorta täysi-ikäisyyteen saakka. Vanhemman vastuulla on, että nuoren seksuaalinen kehitys saa edetä normaalisti ja turvallisesti, ahdistelijoilta ja pahoilta hämmentäviltä kokemuksilta suojattuna. Suomen lain mukaan alle 16-vuotiaaseen kohdistuva seksuaalinen teko on kielletty. Monet vanhemmat joutuvat pohtimaan, salliako vai ei oman lapsen seurustelu tätä vanhemman pojan tai tytön kanssa. On mietittävä tarkkaan, mihin suhde perustuu ja ovatko nuoret henkisesti ja ruumiillisesti keskenään yhtä kypsiä. Laillinen vastuu on aina vanhemmalla, vaikka alle 16-vuotias olisi itse suostunut tai tehnyt aloitteen seksuaaliseen tekoon.

Vanhempien malli ja keskustelut seksuaalisuudesta muokkaavat nuoren mielikuvia. Luotettavimman mallin terveestä parisuhteesta ja seksuaalisuudesta nuori saa perheessä, jossa vanhemmat välittävät toisistaan ja ilmaisevat kiintymystään lasten nähden. Sukulaisten tai ystävien perhe käy myös mallista. Vaikka vanhemmalla itsellään olisi kielteisiä kokemuksia seksuaalisuudesta tai parisuhteesta, hän voi silti antaa nuorelleen myönteisen käsityksen kummastakin keskustelemalla. Vanhemman oma seksielämä ei kuulu nuorelle.

Mistä, milloin ja miten puhua?

Koulun terveystiedon tunneilla nuoret saavat tietoa ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Nuoret kertovat, että he haluaisivat tietää enemmän seurustelusta, parisuhteesta, rakastumisesta, lämpimien ja läheisten ihmissuhteiden solmimisesta ja ylläpidosta, ristiriitojen ratkaisemisesta ja suhteen päättymiseen liittyvistä kysymyksistä. He haluaisivat kuulla näistä asioista vanhemmiltaan. Nuoret toivovat avointa ja vapaata keskustelua. Tärkeää on, että vanhempi osoittaa luottavansa nuoreen. Epäilyt ja syytökset eivät ole oikea tapa käsitellä asiaa. Oman lapsen seksuaalisuus ja seurustelun aloittaminen voivat herättää vanhemmissa monia salattuja tunteita ja suojelunhalua.

On selvää, että herkässä ikävaiheessa nuoren voi olla vaikea keskustella seksuaalisuudesta vanhempiensa kanssa. Aihe on arka ja keskustelu saattaa nolottaa. Lapset ja nuoret vastustavat luontaisesti ajatusta vanhemmistaan seksuaalisesti aktiivisina ihmisinä. Heistä on kiusallista, jos vanhemmat antavat ymmärtää, että he tietävät vaikka lapsensa masturboinnista. Seksuaalisuus on ihmisen vähiten jaettavissa oleva persoonallisuuden osa, jotakin täysin omaa. Tämän vuoksi se osaltaan auttaa nuorta irtaantumaan vanhemmistaan.

Itselle sopiva tapa puhua

Seksuaalisuudesta ja seksistä puhuminen on monelle aikuisellekin vaikeaa. Nuori voi antaa olettaa, että hän tietää kaiken näistä asioista. Tämä ei monestikaan pidä paikkansa. Vaikka nuori ei itse osoita kiinnostusta tai kysy asioista, hän tarvitsee tietoa seksuaalisuudesta.

Jokaisen vanhemman pitäisi yrittää löytää omalle nuorelle sopiva tapa ja etäisyys puhua tästä aiheesta. Vanhempi voi käyttää yhteisten keskustelujen tukena seksuaalikasvatusmateriaalia, jonka nuori on saanut mahdollisesti koulusta. Vanhempien tueksi on kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi yhteiset elokuvahetket tai rupattelutuokiot ajankohtaisista asioista ja maailman menosta ovat luontevia tilaisuuksia seksuaalisuudesta ja seksistä puhumiselle.

Kun vanhempi kertoo nuorelleen seksuaalisuudesta ja seksistä, hänen ei tarvitse olla itsevarma ja kaikkitietävä. Hyvin itsevarma ja reipaspuheinen vanhempi voi hämmentää nuorta ja saada aiheen tuntumaan vieraalta ja teennäiseltä. Vanhemman tulisi löytää puhumiseen itselleen luonteva tapa ja sopivat sanat. Puhumista voi harjoitella ennakkoon kumppanin tai jonkun muun aikuisen kanssa.

Keskustelun sävyyn kannattaa paneutua

Rakkauden ja seksuaalisuuden tulisi värittyä puheessa myönteiseksi, elämään kuuluvaksi ja kauniiksi asiaksi. Nuoren tulisi oppia näkemään seksuaalisuus niin arvokkaana, ettei sitä kannata pilata ajattelemattomuudella ja kokeiluilla. Nuoren on hyvä kuulla, että toisesta pitäminen on olennainen osa seurustelua, koskettamista ja rakastelua.

Koti varustaa nuoren kohtaamaan seksuaalisuutensa ja kasvamaan naiseksi tai mieheksi, joka hyväksyy itsensä ja arvostaa kehoaan. Koti antaa eväät omien rajojen muodostamiselle. Keskusteluissa on hyvä korostaa nuoren omaa vastuuta ja valintoja, sillä aiemmin vanhemmat ovat vastanneet lähes kaikesta. Nuorelle on hyvä perustella asiat ja kertoa konkreettisesti, millaisia seurauksia esimerkiksi seksuaaliterveyden laiminlyönneillä voi olla. On syytä välttää moralisoimista ja pelottelua, sillä ne lisäävät nuoren pelkoja.

Vanhempien tehtävänä on kertoa nuorelle seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Nuoren ei tarvitse tehdä mitään sellaista, mitä ei itse halua. Keskustelun tarkoituksena on, että nuori ymmärtää ja osaa puolustaa omia oikeuksiaan. Keskustelussa tulisi välittyä ajatus, ettei nuorella ole kiire kokeiluihin. Jokainen etenee seksuaalisuuden alueella omaa tahtiaan. Vanhemman on myös hyvä kertoa, mitä itse ajattelee sukupuolisuhteista missäkin iässä tai elämänvaiheessa. Nuoren on hyvä tietää vanhemman mielipide asiasta, vaikkei vanhempi nuoren toimintaa aina pysty kontrolloimaan.

Media vs. todellisuus

Mediassa puhutaan seksuaalisuudesta avoimemmin ja laajemmin kuin koskaan. Nuori hakee tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta eri lähteistä, joista osassa tieto voi olla väärää. Tämän vuoksi hän tarvitsee lähelleen luotettavia aikuisia, jotka kertovat oikeaa ja oikaisevat väärää tietoa. Esimerkiksi seksin ja pornon käsitteet sekoittuvat helposti, ja vanhempien pitää kertoa nuorelle ero niiden välillä. Seksillä tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää hyvään oloon, kiihottumiseen ja nautintoon. Pornossa aikuiset näyttelevät eikä sillä ole tekemistä todellisuuden kanssa.

Suuri osa nuorista ajattelee, että seurustelu ja seksi ovat sama asia ja kuuluvat yhteen. Ehkäisyyn keskittyvä seksuaalikasvatus vahvistaa nuoren käsitystä, että seksi kuuluu seurusteluun. Myös joukkoviihde antaa sen kuvan, että seksi on ainoa tapa osoittaa hellyyttä. Vanhemman tehtävänä on kertoa, että tykkäämistä voi ilmaista monella tavalla. Hellyyttä ovat kauniit katseet, sanat, hipaisut, kosketukset, pienet lahjat, yllätykset, läheisyys, yhteiset muistot, toisen tunteisiin eläytyminen, toisen hoitaminen, halaukset ja suukottelu.

Jos yhteinen keskustelu on vaikeaa, nuorelle voi välittää tietoa vaikka jättämällä kirjoja luettavaksi. Nuori voi tutustua niihin itse silloin, kun haluaa. Nuorta voi ohjata keskustelemaan jonkun toisen läheisen aikuisen kanssa, jolle voi olla helpompi puhua kuin omalle vanhemmalle. Vanhemman on kuitenkin otettava seksuaalisuus puheeksi nuorensa kanssa ja osoitettava, että tästäkin aiheesta on mahdollista puhua vanhempien kanssa.