Eka–tokaluokkalainen lapsi on usein seesteinen, sopeutuva, yhteistyökykyinen, innokas ja nopea oppimaan uutta. Hän voi kuitenkin olla ajoittain vanhempaan takertuva, uhmakas ja tarvita vanhemman erityistä huomiota ja tukea uusissa haasteissa. Välillä lapsi haluaa olla iso ja itsenäinen, välillä taas käpertyä vanhemman syliin.

Jokainen lapsi kehittyy omaan, yksilölliseen tahtiinsa, joten alla mainitut iät ja kehitysvaiheet ovat suuntaa antavia. Vasemmasta valikosta pääset lukemaan lisää 7-9 -vuotiaan kasvusta ja kehityksestä.

Tiivistelmä 7-9 -vuotiaan kehityksestä

• Koulun alkaminen on uusi iso asia lapselle ja koko perheelle.
• Lapsi on seesteinen, innokas ja nopea oppimaan uutta. Hän on entistä itsenäisempi, mutta toisaalta myös vanhempaan takertuva ja uhmakas ja kaipaa erityistä tukea uusissa haasteissaan.
• Tunteet saattavat ailahdella ja niitä voi olla vaikea hallita.
• Koululainen on innostunut tekemään sopivan kokoisia tehtäviä ja askareita itsenäisesti ja viemään ne loppuun. Hänelle on tärkeää saada kiitosta ja onnistumisen kokemuksia.
• Vapaa leikki ja omaehtoinen touhuilu ovat koulun rinnalla yhä tärkeitä.
• Kaverit merkitsevät entistä enemmän. Erilaiset leikit ja pelit sekä tavaroiden vaihto ovat mieluisia.
• Sääntöleikit ja säännöistä neuvottelu ja sopiminen ovat tärkeitä. Pelissä häviäminen voi vielä olla vaikeaa. Lapsi pohtii erilaisia sääntöjä ja hänellä on melko hyvä kuva oikean ja väärän erosta.
• Tytöt ja pojat ovat vielä kavereita keskenään. Ensimmäisten kouluvuosien aikana tyttöjen ja poikien väliset kaverisuhteet usein vaihtuvat oman sukupuolen kavereihin.
• Ryhmään kuulumisella, hyväksytyksi tulemisella ja kavereiden mielipiteillä on suuri merkitys.
• Opettaja on tärkeä auktoriteetti, jopa ihailun kohde. Lapsi voi alkaa arvostella vanhempiaan, vaikka vanhemmat ovat hänelle hyvin tärkeitä.
• Lapsi pystyy parhaiten ajattelemaan asioita, joita voi itse nähdä, tuntea tai käsitellä. Ajattelu on vielä konkreettista.
• Ajantaju laajenee. Lapsi pystyy jo paremmin hahmottamaan, mikä on mahdollista ja mikä ei. Mielikuvitus ja uskomukset voivat kuitenkin sekoittua yhä tosiasioihin.
• Pituuskasvussa on tilapäinen spurtti 6–8 vuoden iässä. Lapsi on pitkäraajainen, ”varsamainen”.
• Hampaat vaihtuvat maitohampaista pysyviin hampaisiin n. 12 ikävuoteen asti.
• Unen tarve vaihtelee, keskimäärin tarve on 10 t vrk:ssa. Lapsi tarvitsee riittävästi unta oppiakseen ja jaksaakseen uusissa haasteissa.
• Ensiluokkalaisista n. joka 10. kastelee öisin tai päivisin, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhoitajan kanssa. Asia saattaa nolottaa lasta.
• Lapsi on liikunnallisesti taitava ja aktiivinen. Tässä iässä ollaan usein huimapäisiä ja uhkarohkeita.
• Lapsi pyöräilee, kiipeilee, juoksee, hyppii, heittää ja ottaa kiinni palloa, tekee kuperkeikan, hiihtää, luistelee ja opettelee uimista.
• Sorminäppäryys kehittyy ja antaa valmiuksia piirtämiseen, kirjoittamiseen, askarteluun tai soittimen soittamiseen.
• Pikku koululainen tekee monia asioita miellyttääkseen vanhempiaan. Hän ei aina osaa arvioida omaa jaksamistaan ja kykyjään.