Vanhempainnetti

Lapsen liikunta

Päivittäinen liikunta on paitsi terveellistä, myös lapsen normaalin fyysisen kasvun ja kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta välttämätöntä. Lapsen tulee saada liikkua eri ympäristöissä, koska liikkuminen on tärkeää lapsen motoristen taitojen ja hermoston kehittymisen kannalta.

Liikkumalla lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan. Lisäksi liikuntataidot tukevat lapsen minäkuvan ja itseluottamuksen kehitystä.
Leikki-ikäinen lapsi voi myös jo osallistua ryhmässä tapahtuvaan ohjattuun liikuntaan, mikä puolestaan kehittää lapsen sosiaalisia taitoja.

 

Kannusta ja innosta lasta liikkumaan!

Yleisten liikuntasuositusten mukaan leikki-ikäisen lapsen tulee liikkua reippaasti vähintään 2 tuntia päivässä. Alle 3-vuotias lapsi liikkuu omaehtoisesti, arjen toimissa, jolloin suositusten mukaiset kaksi tuntia liikuntaa koostuu käytännössä useimmista lyhyemmistä aktiviteettipätkistä päivän ajalta. Vanhemman tulee antaa pienelle lapselle aikaa ja tilaa liikkua aina kun se on mahdollista, vaikka se vaatisikin  kärsivällisyyttä.

Pieni taapero opettelee uusia taitoja ja puuhailee ulkona helposti monta tuntia päivässä, mutta vähän isompi leikki-ikäinen lapsi valitsee mielellään tv:n katselun, videon tai tietokonepelin ulkoilun sijaan. Vanhemman tehtävä on kontrolloida ruudun ääressä vietettävää aikaa ja vähän liikkuvaa lasta tulisi kannustaa liikkumiseen.
 
Liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan omaksuminen jo varhaislapsuuden aikana on hyvin tärkeää, silla lapsuudessa omaksutut elintavat ovat melko pysyviä. Opettamalla lapsellesi liikunnallisen elämäntavan on kuin tallettaisit pääomaa lapsen terveyspankkiin! 

 

 Perhe liikkuu yhdessä

 

Koko perheen yhdessä liikkuminen tukee lapsen liikuntatottumusten kehittymistä. Lapsen kanssa voi liikkua yhdessä jo vauvasta asti. Esimerkiksi vauva-uinti, vaunulenkkeily ja vauvajumpat ovat hyviä liikuntamuotoja yhdessä liikkumiseen vauvaperheelle. Leikki-ikäisen lapsen kanssa voi harrastaa yhdessä vaikka mitä ohjatusta temppujumpasta pihalla pyöräilyyn.

Puuhastelu perheen kesken on hyötyliikuntaa, aina ei tarvitse lähteä varta vasten lenkille tai ohjattuun liikuntaan. Esimerkiksi metsäretket, leikkipuistossa kiipeily ja pallolla leikkimien kehittävät lapsen motorisia taitoja ja samalla vanhempikin saa liikuntaa.

Vinkkejä vanhemmalle lapsen liikkumistaitojen tukemiseen

Anna lapsen vapaasti kokeilla eri ympäristöissä liikkumista

 sisällä:

  • musiikin tai erilaisten äänten kanssa
  • eri tiloissa (esim. liikuntatila, käytävä jne.)
  • telineillä ja erilaisilla rakenteilla (puolapuilla, rappusilla,rekkitangoilla jne. lapsen ikä huomioiden)

ulkona:

  • pehmeällä hiekalla (hiekkalaatikko tai rantahiekka) ja hiekkakentällä
  • nurmella
  • metsämaastossa (tasamaata, ylämäkeä ja alamäkeä)
  • vedessä
  • lumella
  • jäällä
  • puistoissa eri telineitä ja rakenteita hyödyntäen (keinuja, tikkaita,puolapuita, kiipeilyverkkoja, portaita, liukumäki ja heittoseinä lapsen motorinen kehitysaste huomioiden)

Muista:

  • Anna lapselle mahdollisuus opetella liikkumista arjen toimissa, vaikka se veisi aikaa ja vaatisi kärsivällisyyttä
  • Anna lapsen toistaa oppimiaan taitoja
  • Tarjoa lapselle monipuolisia tasapaino-, tunto- ja liike-aistimuksia.
  • Vähennä kotiympäristössä ylimääräisiä aistiärsykkeitä (pidä televisiota ja radiota suljettuna, jos niitä ei aktiivisesti käytetä)
  • Opettele lapsen kanssa kehon tunnistusta (Pyydä lasta näyttämään, missä on pää? Missä on käsi? jne.)   
  • Kannusta lasta liikkumaan kehityksen edellytysten mukaan: ryömimään, konttaamaan, seisomaan, kävelemään, juoksemaan, hyppäämään, kiipeämään.
  • Tarjoa lapselle välineitä liikkumiseen, esimerkiksi pallo on oivallinen väline motoristen taitojen kehittämiseen.
  • Kannusta lasta omatoimisuuteen
(Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset, Sosiaali- ja terveysministeriö 2005)