Tutkimuksissa on voitu havaita, että jo äidin raskauden aikaisella ruokavaliolla on vaikutusta siihen, minkälaisia makuja lapsi hyväksyy helpoimmin. Lapsiveteen siirtyneistä makuaineista lapsi saa kokemuksia äitinsä kulttuurissa hyväksytyistä mauista ja ne tuntuvat tutuilta.

Äidin syömän ruoan makuaineita erittyy myös rintamaitoon. Pohja kulttuurisille makumieltymyksille syntyy siis hyvin varhain. On osoitettu, että imetetyt lapset hyväksyvät aluksi helpommin kiinteitä ruokia kuin pulloruokitut; heille on ehkäpä tuttua muukin kuin maidon maku.

Lapselle on tyypillistä vierastaa uusia makuja. Kaikkein epäilevimmin uuteen ruokaan suhtautuvat 2–3-vuotiaat. Se on normaalia, toki lapsissa on paljon yksilöllistä vaihtelua. Uutta ruokaa on tarjottava monta kertaa, mikä vähentää epäilevää asennetta.

• Ensiksi uusi ruoka voi olla vain esillä ruokapöydässä, lapsi saa katsoa sitä.
• Seuraavassa vaiheessa lapsi voi ottaa ruokaa lautaselleen muiden tuttujen ruokien seuraksi.
• Lopulta lapsi voi maistaa ruokaa.
• Uuteen ruokaan tottuminen voi vaatia 10–15 maistamiskertaa.
• Älä pakota lasta maistamaan, rohkaise ja kehu, kun lapsi uskaltautuu maistamaan; jo puolikas herne on hyvä saavutus ensikertalaiselta.
• Apua on siitä, kun vanhemmat ja mahdollisesti muut lapset syövät uutta ruokaa ja osoittavat pitävänsä siitä.
• Uutta ruokaa tarjotaan tuttujen ja mieleisten ruokien kanssa.
• Ruokahetkestä tehdään miellyttävä.