Väsynyt äiti…

Hei!

Meillä on kaksi lasta, 5 vuotias tyttö ja 1,5v poika. Poika on tosi pieni vielä mutta hän on alusta asti ollut todella helppo, tyytyväinen tapaus, ei mitään ongelmia. Mutta sitten meillä on iso ongelma, tuo 5v tyttö. Tyttö on ollut mielestäni pienestä asti todella vaikea mutta mitä enemmän ikää tulee sen vaikeammaksi hän menee. Nyt tuntuu etten vaan jaksa enää. Käytös ja uhma paheni kun hän täytti 3.

Ongelma on tytön käytös. Hän ei tottele yhtään mitään ja saa ihan järkyttäviä raivokohtauksia jos ei saa tahtoaan läpi, nykyään lyö ja potkiikin, tämä tullut kuvioihin viimeisen parin kuukauden aikana. Näitä on päivittäin ja välillä montakin kertaa. Huutaa ja raivoaa eikä lepy millään. Kaikki on aina muiden vika, ikinä vika ei ole hänessä.

Hän ei arvosta yhtään mitään. Haluaisin välillä ilahduttaa häntä vaikka ostamalla jotain kivaa hänelle mutta mistään hän ei ole onnellinen. Joulunakin suuttui kun ei saanut ihan jokaista juttua minkä olisi halunnut. Hänen kanssa tehdään paljon kaikkea mutta mikään ei riitä, ei mikään, aina pitäisi tehdä enemmän ja kauemmin. Jos minä teen jotain muuta kuin touhuan hänen kanssaan, hän roikkuu kiinni minussa, vinkuu ja kyselee koko ajan vaikka hänellä on huone täynnä leluja millä voisi leikkiä. Lelut ei kiinnosta kuin silloin kun vähän harventaisin niitä ja ottaisin jotain pois, silloin jokainen lelu ja juttu on erittäin tärkeä. Mihinkään ei tee mieli lähteä hänen kanssaan kun joka paikasta joutuu lähtemään tappelun kanssa, monesti on kannettu väkisin ilman ulkovaatteita autoon kun ensin aikamme taisteltu pukemisesta ja lähtemisestä ilman lopputulosta.

Tyttö on kaikin puolin tyytymätön mihinkään, hyvää päivää ei ole. Suupielet on aina alas päin ja joka asia huonosti. Yöt ja nukkumaanmenot on täyttä tuskaa, nukkuunmeno on aina ollut vaikeaa mutta nykyään se on mennyt ihan hulluksi. Tyttö nukkuu omassa huoneessaan, sellaisessa sängyssä jonka itse halusi. Joka ilta hän vinkuu meidän viereen nukkumaan, ei päästetä kuin harvoin koska seuraavan päivän käytös on vielä järkyttävämpää jos saa tahtonsa läpi. Iltaisin kun on käyty peittelemässä, sen jälkeen voi mennä kaksikin tuntia kun hän huutaa ja nyyhkyttää huoneessaan, välillä käydään katsomassa mikä on, silloin hän vain kyselee olemattomia ja koittaa saada meidät vanhemmat viipymään huoneessaan mahdollisimman kauan. Öisin usein heräämme koko porukka siihen kun hän nyyhkyttää huoneessaan, milloin mistäkin syystä. Olemme työssäkäyviä joten nukkuminen öisin olisi kiva.

Sitä päivää odotan kuin kuuta nousevaa että voin jättää tytön yksin kotiin kun johonkin lähden. Yksi asia jota en enää jaksa yhtään on haaveilu, joka asia kestää, kestää, kestää ja vielä kerran kestää. Hän voi syödä yhtä paahtoleipäviipalettakin 45min. Monet asiat kestää kun hän alkaa tehdä kaikkea muuta kuin mitä piti ja unohtaa mitä hänen piti olla tekemässä. Ihan sama missä ollaan ja mitä pitäisi tehdä, aina joutuu hoputtamaan. Minusta tuntuu usein että hän ei pysty keskittymään mihinkään, hoidossa sanotaan päinvastoin. Villi tapaus hän ei ole.

Pahalta tuntuu myös se kun mikään ruoka mitä meillä tehdään ei kelpaa, kaikki on pahaa.

Olen yrittänyt olla kiltti ja rakastava äiti mutta en vain pysty enää kun mikään ei riitä, mikään ei kelpaa, olen ihan hukassa tuon kanssa, olen nykyään aina vihainen hänelle kun en jaksa enää. Ensin päivä töissä, sitten loppupäivä ja osa yöstäkin taistella lapsen kanssa. Kyselyikä on yksi asia mitä en enää jaksa, koko ajan tulee miks miks miks miks.. En vaan jaksa kaikkea selittää koko ajan eikä yleensä edes kelpaa miten asiat koitan selittää.

Miten voisin olla parempi äiti, sietää vähän paremmin. Miten tuon lapsen saisi käyttäytymään paremmin ja mitähän olemme tehneet väärin sen kanssa. Tukiverkkoa meillä ei ole, se on kaksin vaan pärjättävä näiden kanssa.

Voimia teille

Hei,
En ole millään tavalla ammattilainen lastenhoidossa, mutta luin viestisi ja harmittaa puolestasi millaista arki teillä on.
Ymmärrän viestistäsi että tunnistat itsekin tässä negatiivisen kierteen, eli kun on tarpeeksi väsynyt jo kiukutteluun, niin sitä herkemmin väsyy seuraavana päivänäkin kiukutteluun. Tämän lapsi taas kokee mahdollisesti vanhemman läheisyyden puutteena ja kiukuttelee herkemmin jotta saisi lisää huomiota.

On onni kuitenkin että olet(te) jaksanut olla rauhallinen näin pitkään. Toivottavasti puolisosi jaksaisi viettää aikaa tytön kanssa, jolloin sinä saisit ”ladattua akkuja”.

Vaikka nyt onkin koronan takia syytä vältellä muiden ihmisten tapaamisia, niin jos vain mahdollista voisitte kokeilla viettää joulun vanhempien seurassa mikäli he voivat myös valvoa tyttöä.
Kuulostaa siltä että tyttö haluaa paljon läheisyyttä sinulta joten ehkä joulun pyhinä voisit yrittää antaa hänelle sitä niin paljon että hän ei kiukuttelisi ainakaan siitä syystä. Samalla 5-vuotiasta voisi yrittää saada ymmärtämään ettei äidillä ole arkena mahdollisuutta viettää koko päivää hänen kanssaan, vaikka se olisikin mukavaa. Voisit myös yrittää osallistaa häntä mukaan esim. ruoanlaittoon ym. kotiaskareihin, joiden takia et varmaan kerkeä viettää aikaa hänen kanssaan. Jos tällä tavoin saatte kotiaskareet nopeammin hoidettua, niin yhteistä aikaa jää enemmän.

Voimia teille molemmille jaksamiseen ja toivottavasti tulevat pyhät helpottavat tilannetta. :)

Mummi

Surullista lukea. Ensimmäisenä tulee mieleen että lapsi tuntee ettei ole rakastettu ja siitä kaikki kiukku ja uhma lähtee. Ymmärrän hyvin myös äidin väsymyksen. Eikö ole mahdollista hakea apua neuvolan kautta? 5-vuotias on vielä pikkuinen joten peliä ei olla menetetty mutta hakekaa rohkeasti ulkopuolista apua.

Pilvikki

Tarvii yksilöllistä laatuaikaa. Molemmilta vanhemmilta erikseen. Meillä auttoi kun tyttö noin 4 vuotiaana pääsi uimakouluun ja temppujumppaan. Oli siis tosi mustasukkainen pikkuveljen saamasta hoidosta ja huomiosta. Toinen veli syntyi kun tytär oli 8 vuotias. Silloin oli tomera hoitoapu. Näin voi muuttua…tarvinnut paljon huomiota mutta toisaalta myös harrastuksia ja kavereita.

Vastaa aiheeseen: Kun äiti ei enää jaksa 5 vuotiasta

Olethan kohtelias ja kunnioitat muita keskustelijoita. Viestit tarkistetaan ennen julkaisua.