Nimetön

Lapseni aloitti juuri koulun, hän on hyvin herkkä, ei kuitenkaan mikään ujo ja hiljainen vaan ulospäin suuntautunut. Kun asiat eivät suju niin kuin hän haluaisi itku on hyvin herkässä. Eli pettymyksen käsittely on ihan hakusessa. Rupeaa helposti huutamaan ja itkemään kun asiat ei suju tai sattuu jokin haaveri. Sitä kestää pari minuuttia ja sitten on taas ihan ok. Tämä tiety ei vielä päiväkodissa haitannut, mutta koulussa pelkään että jatkuessan voi joutua kiusatuksi, eikä ääneen vollaaminen oikein koululaiselle enään kuulu.

Mitä voisin neuvoa lapseni tekemään itkemisen tilalla. Yritin sanoa, että puree hammasta yhteen ja kertoo, että harmittaa. Tai, ettei noin saa tehdä minuun sattuu (kun joku tuuppii. Isänsä sanoi, että murjotta vaihka jos ei asiat suju kuten halauaisi.

Lapsi ei suinkaan ole kotona saanut aina tahtoaan lävitse, mutta itsehillinnässä on puutteita. Kiukku purkautuu itkemisenä ja huutamisena, varsinkin silloin kun on väsynyt ja nälkäinen. Nyt sitä on ollut myös koulussa.

Miten opetan lastani hallitsemaan tunteitaan, ettei kaikkeen tarvitse reakoida kypällä?

Alueelle ‘Elämää alakoululaisen kanssa’ ei voi kirjoittaa uusia aiheita eikä vastauksia olemassaoleviin aiheisiin.