Miten puhua pienelle lapselle ja alakouluikäiselle koronatartunnan saamisesta?
Koronaviruspandemia on kestänyt jo pitkään, ja se jatkuu edelleen. Tartuntoja on paljon johtuen osin aiempaa herkemmin leviävästä virusmuunnoksesta. Vanhempaa tilanne voi huolettaa niin omasta, lapsen kuin muiden läheisten puolesta. Lapsen sairastumisriskiä ajatellen vanhemman on hyvä pyrkiä luottamaan siihen, että aikuiset varhaiskasvatuksessa ja koulussa tekevät parhaansa lasten suojaamiseksi tartunnalta. Tämä on hyvä sanoa ääneen myös lapselle.
Joskus virus voi tarttua varovaisuudesta huolimatta. Tällöin vanhemmalla on tärkeä rooli lapsen tukemisessa. Vanhemman on oman huolensa lisäksi kohdattava lapsen kysymykset. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää, miksi pitää olla eristyksissä kavereista, jos on saanut koronatartunnan, joka on lievä tai jopa oireeton. Tämän vuoksi lapselle on tärkeä selittää, miksi ei voi liikkua kodin ulkopuolella, vaikka ei tuntisi itseään sairaaksi. Eristyksen tavoitteena on estää koronavirusta leviämästä.
- Koita välttää omien sairauteen liittyvien huoliesi puhumista lapsen kuullen, jotta mahdollinen ahdistuksesi ei siirry lapseen. Jaa huolesi toisen aikuisen tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
- Jos lapsesi on saanut koronavirustartunnan, on hyvä varata rauhallista aikaa uutisen vastaanottamiseen.
- Kerro tartunnasta ikätaso huomioiden. Esimerkiksi: ”Mehän kävimme siellä koronatestissä, muistatko? Minulla on nyt tulokset ja ne kertovat, että olet saanut koronavirustartunnan. Jutellaan yhdessä, mitä tämä tilanne tarkoittaa.”
- Anna lapselle aikaa ja tilaa kysyä ja kertoa tuntemuksistaan. Vastaa lapsen kysymyksiin rehellisesti, mutta lietsomatta pelkoa tai epävarmuutta. Kerro tosiasiat: lapset todella harvoin sairastuvat vakavasti koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Lapsi voi hyvin pelätä tällaista, kun koronaviruksesta puhutaan paljon.
- Rauhoittele lasta. Lapsi saattaa kokea syyllisyyttä, että on terveysturvallisuusohjeiden noudattamisesta huolimatta saanut tartunnan. Siksi on tärkeää korostaa lapselle, että koronatartuntaan sairastuminen ei ole hänen syynsä.
- Jos huomaat, että asia vaivaa lasta, voit kysyä häneltä: ”Hei minusta tuntuu, että mietit tätä sairastumista. Mitä kaikkea ajattelet? Mikä sinua harmittaa eniten?” Älä kuitenkaan pakota puhumaan, mutta pidä keskusteluyhteys lapseen auki.
- Pysyttele itse mahdollisimman rauhallisena. Lapsen reaktiot pohjautuvat vanhempien antamaan esimerkkiin: jos aikuinen käyttäytyy rauhallisesti, lapsi kokee olevansa turvassa.
- Fyysinen eristäytyminen ystävistä ja harrastuksista on ikävää. Tämä voi harmittaa lasta paljon. Voitte miettiä ja järjestää yhdessä sen, miten etäyhteyksiä voi hyödyntää kavereiden tapaamiseen. Pienen lapsen kanssa voi valmistaa kalenterin, jonka avulla helpommin hahmottaa jäljellä olevien eristyspäivien määrää.
- Viettäkää voinnin ja eristyksen puitteissa mahdollisimman paljon aikaa myös aivan tavallisten asioiden parissa, jotta ajatukset eivät pyörisi vain sairaudessa. Luokaa uusia rutiineja.
- Luo positiivista huomista arjessa ja omassa puheessa. Vahvista uskoa paranemiseen ja toipumiseen. Miettikää, mitä kivaa teette sitten, kun olette terveitä.
Kommentit
Surullista kuinka vakava asia tuosta koronatartunnasta on tehty. Olisi hyvä varmasti päivittää tätäkin sivua ja pyskiä pikemminkin vanhemman rauhoitteluun ja rentouttamiseen asian suhteen. Tuollaisella varovaisella kovin suunnitellulla asian puheeksi ottamisella luodaan vain kuva erittäin vakavasta sairaudesta. Koronan on suurin osa jo sairastanut ja suurimmalla osalla tauti on ollut hyvin lievä tai ei kovaa flunssaa rankempi.
Itse kannustaisin mahdollisimman rentoon ja avoimeen ilmapiiriin. Esimerkiksi: ”voi harmi, nyt se sitten tuli meillekin. No onneksi tämä menee levolla ja hyvällä hoidolla ohi. Toivotaan, että ei kestä pitkää aikaa. Kerro, jos jokin painaa mieltä. Eihän kipeänä ole koskaan kiva olla ja vielä kun ei kavereitakaan pääse näkemään.” Liian vakavasti asiaan suhtautuminen voi lisätä psyykkistä rasitusta ja pitkittää tautia todellisilla tai kuvitelluilla oireilla. Mielestäni tämä olisi erittäin tärkeää huomioita, jos haluamme psyykkisesti vahvoja ja terveitä aikuisia vielä tämän kuluneen kaksivuotisen hyvin kummallisen ajan jälkeen.