Siirry sisältöön

Aikuinen, puutu kiusaamiseen ja seuraa tilannetta

Viime aikoina on keskusteltu paljon lasten väliseen kiusaamiseen puuttumisesta. Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku joutuu toistuvasti loukkaamisen, vahingoittamisen tai syrjimisen kohteeksi pystymättä puolustautumaan. Lista on tuttu: ilkeät kommentit, uhkailu, halveksivat ilmeet, ulkopuolelle jättäminen, juoruilu, töniminen, lyöminen, tavaroiden rikkominen, valehtelu. Aika usein näillä tapahtumilla on yleisö, joka innostaa jatkamaan kiusaamista tai joka osoittaa tukensa kiusaamisen kohteeksi joutuneelle. Tai esittää, ettei huomaa.

Kyllä pääsääntö on tämä: kiusaaminen ei lopu, ellei siihen puututa. Haluaisin nostaa esiin kolme asiaa kiusaamiseen puuttumisessa: nopeus, keskittyminen ja seuranta.

Nopeus: yksittäisten tilanteiden selvittely on helpompaa kuin pitkään jatkuneen uhkailun, painostamisen, väheksyvän kohtelun tai ulkopuolelle jättämisen selvittely. Keskittyminen: kaikki aina ole sitä, miltä ensin näyttää.  Osapuolia täytyy kuulla. Seuranta: jokaisen pitää voida jatkaa arkeaan turvallisesti.

Perinteinen hokema, eikä ollenkaan helppo yhtälö, jos lapset toimivat julmasti ja epäreilusti jotakuta toista lasta kohtaan. Kuitenkaan muita kiusanneen luokasta ulosheittäminen ei ole ensisijainen ratkaisu. Eikä se, että pyydetään anteeksi ja laitetaan lapset kättelemään sovinnon merkiksi. On tärkeää puhua kaikkien osapuolten kanssa kunnolla, ja selvittää, miten he perustelevat toimintaansa tilanteessa.

Esimerkiksi koulussa sen aikuisen, joka huomaa kiusaamistilanteen, tulee puuttua siihen ja selvittää sitä koulun ohjeiden mukaisesti. Muuten rajat eivät tule lapselle selviksi.

Aikuisen tulee myös kysyä kiusaavalta lapselta, onko hänellä asiat hyvin, ja tarvitseeko hän apua johonkin. Muuten rakkaus ei tule lapselle selväksi.

Kiusaamisen kohteeksi joutunutta ei pidä jättää yksin. Moni tarvitsisi pitkään keskusteluapua ja terapiaakin. Kiusaaminen aiheuttaa monenlaisia traumoja, masennusta ja alakuloa. On tärkeää, että kiusaamista kokeneen lapsen vanhemmat pidetään tietoisina asian selvittelyn etenemisestä. Miten he muuten voisivat tukea lastaan? Vanhemmat joutuvat kamppailemaan omien tunteidensa kanssa, ja samalla lapsi tarvitsee heitä osoittamaan, että lapsi on heille rakas ja omana itsenään hyväksytty.

Usein vanhemmat keskustelevat kiusaamista kokeneen lapsensa kanssa, viettävät enemmän aikaa yhdessä ja keksivät jotakin iloa tuovaa ja omanarvontuntoa palauttavaa tekemistä. Se on tärkeää. Elämän pitää jatkua ja kiusaamisen jälkeen tilalle pitää tulla myönteisiä kokemuksia.

Kasvatuksessa tulee usein vastaan kysymys: kun halutaan kitkeä jotain pois, mitä tarvitaan tilalle? Kiusaamiseen liittyvän vallankäyttötarpeen tilalle tarvitaan usein jokin muu tapa saada huomiota ja hyväksyntää. Jotain järkevää tekemistä. Erilaisia rooleja osana ryhmää.

Kiusaamista kannattaa kouluyhteisössä ehkäistä rakentamalla tietoisesti sellaista ilmapiiriä, jossa jokainen huomioidaan. Harjoitellaan muiden tervehtimistä. Silmiin katsomista. Juttelemista sellaisille lapsille, joita ei tunneta ennestään. Oman mielipiteen perustelemista. Muiden kuuntelemista. Tällaisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja kehittäviä harjoituksia on opetuksessa paljon mukana, ja niitä kannattaa käyttää suunnitelmallisesti. Koulun tukioppilaat voisivat olla mukana harjoituksia ohjaamassa. Pointti on se, että kun oppilaita on näkyvästi mukana käynnistämässä myönteisiä kohtaamisia, kaikki saavat malleja siitä, kuinka haetaan muiden huomiota myönteisellä tavalla.

Miten voisi vahvistaa sitä, että muut lapset osoittaisivat tukensa epäreilusti kohdellulle? Ainakin lapsille pitäisi kertoa keinoista. MLL:n koulutuksissa ehdotamme, että kiusaamistilanteessa voi esimerkiksi siirtyä kiusatun viereen tai auttaa hänet lähtemään pois tilanteesta.  Tai voi sanoa hänelle tilanteen jälkeen, että kylläpä sinulle tehtiin väärin, ja olen pahoillani puolestasi. Tilanteista voi ja pitää kertoa aikuiselle, vaikka yhdessä. Kiusaamisessa kyse on vallankäytöstä ja se ei mene itsestään ohi.

Tarvitaan aikuisten osoittamia rajoja. Ja aikuiset tarvitsevat selkeitä ohjeita, joihin tukeutua. Siksi on hienoa, että Opetushallitus ja THL ovat keväällä 2019 laatimassa uutta ohjetta kiusaamiseen puuttumisesta. Ohjeilla tavoitellaan yhdenmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä kiusaamiseen puuttumisessa.

Jenni Helenius

Jenni Helenius

Entinen kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös