Koronakriisin jälkihoidossa on panostettava lasten ja nuorten hyvinvointiin

Koronakriisi on kestänyt kohta jo kaksi vuotta eikä sen loppumisesta ole vielä tietoa. Arviot akuutin koronatilanteen loppumisesta ovat koko ajan siirtynyt eteenpäin. Pikapyrähdyksestä on tullut ultrajuoksu. Lapsen ja nuoren näkökulmasta jo kaksi vuotta on hyvin pitkä aika. 6-vuotiaan elämästä se on kolmasosa, 12-vuotiaan kuudesosa ja 16-vuotiaan kahdeksasosa.

Lapset ja nuoret kasvavat osana yhteisöjä ja niiden vuorovaikutussuhteita. Koronakriisi ja sen rajoitustoimenpiteet ovat voimakkaasti vaikuttaneet niihin. Erityisen vahvasti on rajoitettu toisen asteen opiskelijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden elämää, kun heillä etäopiskelujaksot ovat olleet huomattavasti koululaisia pidempiä. Pitkät etäopiskelujaksot sekä kokoontumisen ja harrastustoiminnan rajoitukset ovat rikkoneet nuorten tavanomaisen arjen.

Koronakriisi on vaikuttanut nuorten tulevaisuususkoon ja luottamukseen omasta pärjäämisestä. Pitkittynyt koronatilanne on luonut turvattomuutta, epävarmuutta, stressiä ja uupumusta monelle nuorelle.

Lasten ja nuorten yksinäisyys ja mielenterveyden oireet ovat lisääntyneet. Korona-aika näyttää vaikuttaneen erityisen vahvasti tyttöjen ja nuorten naisten hyvinvointiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn mukaan kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki vuonna 2021 noin 30 prosenttia tytöistä, kun vuonna 2019 vastaava osuus oli 20 prosenttia.

Korona-aikana palvelut ovat ohentuneet samaan aikaan, kun niiden tarve on kasvanut. Koronatilanne on heikentänyt myös lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua monin tavoin. Palveluita on supistettu ja siirretty verkkoon ja henkilökuntaa on siirretty koronan testauksiin, jäljityksiin ja rokotuksiin.

Kasvokkainen kohtaaminen on vähentynyt eikä sitä voida korvata pelkästään etäyhteyksillä toteutettuina palveluina. Tämä kaikki on aiheuttanut palveluvelkaa, jonka purkamiseen tulee varautua jokaisen hyvinvointialueen toiminnan käynnistämistä valmisteltaessa.

On varauduttava koronakriisin pitkään jälkihoitoon

Pitkittyneen koronatilanteen kielteiset hyvinvointivaikutukset ovat erityisen suuret kasvavaan sukupolveen. Koska kriisi on kestänyt pitkään ja sillä on huomattavat vaikutukset juuri nuoriin sukupolviin, tulee varautua myös pitkään kriisin jälkihoitoon.

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluilla, kuntien sivistyspalveluille ja nuorisotyöllä sekä järjestöillä on tässä suuri yhteinen työsarka. Myös meillä vanhemmilla ja kaikilla muilla lasten ja nuorten elämässä mukana olevilla on tärkeä tehtävä lasten ja nuorten luottamuksen, toiveikkuuden ja tulevaisuususkon ylläpitämisessä.

Lasten ja nuorten näkemyksiä ja tuntoja on syytä kuulla herkällä korvalla. Lapsilla ja nuorilla on paljon tietoa, jota ei saada päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen tueksi muutoin kuin kuulemalla heitä. Tämä koskee myös koronatilanteen vaikutuksia heihin sekä tuen ja palveluiden vaikuttavuutta.

On muistettava, että lapset ja nuoret eivät ole yhtenäinen ryhmä, joten on tärkeä varmistaa, että kaikille lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus esittää näkemyksensä. Myös lasten ja nuorten kokemukset koronatilanteen vaikutukset vaihtelevat.

Palvelut ovat lapsille ja nuorille ihmisiä

Koronakriisin aiheuttamien hyvinvointivajeiden paikkaaminen edellyttää, että palveluissa on riittävästi aikaa lapsen tai nuoren tilanteen ja tarpeiden selvittämiseen. Nyt on erityisen tärkeää panostaa laadukkaisiin lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin, kuten oppilas- ja opiskelijahuoltoon ja laaja-alaiseen mielenterveyden tukeen kaikissa palveluissa.

Palvelut ovat lapsille ja nuorille ihmisiä, yhteisöjä ja vuorovaikutusta. Hyvinvointialueen on heti alusta lähtien varmistettava, että sen palveluissa huolehditaan lasten, nuorten ja perheiden aidosta kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta.

Hyvässä kohtaamisessa varmistetaan lapsen, nuoren ja hänen vanhempiensa kuuleminen sekä tilanteen ja tarpeiden riittävä selvittäminen. Liian usein lapsi tai nuori lähetetään palvelusta toiseen eikä missään pysähdytä hänen tarpeisiinsa ja hänen kokonaisvaltaiseen auttamiseensa. Liian usein toimitaan yleisten oletusten perusteella perehtymättä juuri kyseisen lapsen tai nuoren ja hänen perheensä tilanteeseen.

Hyvä kohtaaminen ja vaikuttavat palvelut edellyttävät riittävästi henkilöstöä, jotta lapsen ja nuorten tilanteeseen kyetään paneutumaan ja antamaan riittävää tukea ja apua varhaisessa vaiheessa. Henkilöstömitoitusta koskevien velvoitteiden ja suositusten noudattaminen – esimerkiksi neuvolapalveluissa ja oppilas- ja opiskelijahuollossa – on tärkeä tekijä aidon kohtaamiseen mahdollistamisesta palveluissa. On myös huolehdittava, että ammattilaiset lapsen tai nuoren ja hänen perheensä ympärillä eivät vaihdu koko ajan.

Oliko tästä sivusta sinulle hyötyä?

Esa Iivonen

Esa Iivonen

johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepolitiikka ja lasten oikeudet

Ladattavat materiaalit

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.