Siirry sisältöön

Milloin juhlitaan nuoria?

On biologisesti sisäänrakennettua, että ihanan pulleaposkiset ja suurisilmäiset vauvat saavat hoivaviettimme heräämään. Lapsen kasvaessa hoivan tarve muuttuu, mutta tarve muiden lempeään huomioon ei. Lapsi kaipaa erityisesti murrosiässä aikuisen hyväksyntää, kun hän kamppailee elämän peruskysymyksen kanssa: mikä hän on suhteessa toisiin ihmisiin?

Pienen vauvan tarpeista ja niihin vastaamisesta puhutaan paljon. Nuoruuden kasvuhaasteita ja kehitystehtäviä kohtaan ei yhteiskunnassamme tunnu kuitenkaan olevan yhtä vahvaa ymmärrystä. Pikainen katsaus nuorista käytävään julkiseen keskusteluun kertoo, että nuoret eivät osaa liikkua, syödä, lukea, laittaa ruokaa, irrottaa katsettaan puhelimesta, kiinnostua oikeanlaisista asioista, pestä pyykkiä tai pukeutua. Missä iässä lapsesta tulee nuori, joka koetaan vaikeasti lähestyttävänä ja hankalana?

Nuoruuden kehitystehtäviin kuuluu vanhemmista irrottautuminen. Samalla täytyy opetella hyväksymään oma muuttuva keho ja olemus sekä tutustua omaan seksuaalisuuteen uudella tavalla. Omista huolenaiheista puhuminen ei ole enää niin helppoa kuin lapsena ja vuorovaikutus aikuisten kanssa muuttuu. Nuoren vuorovaikutus saattaa usein tuntua kömpelöltä, mutta taustalla on biologista tarkoituksenmukaisuutta: kehittyvissä aivoissa tiedon uudelleenjärjestely on niin intensiivistä, että jotkin taidot jopa taantuvat tilapäisesti. Näin käy esimerkiksi kyvylle tunnistaa tunteita sekä tulkita sosiaalisia ja emotionaalisia tilanteita.

Tämän kaiken myllerryksen keskellä nuorelle on yhä uudestaan osoitettava, että aikuinen on valmis ottamaan vastaan haastaviakin kysymyksiä ja tunteita. Nuorten vanhempia kritisoidaan usein ja vanhemmuuden kuvataan olevan hukassa. Myönteinen huomio on, että aina Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten keskusteluyhteys omiin vanhempiinsa on vahvistunut. Vielä 10 vuotta sitten nuorista vain joka viides koki, että voi usein jutella vanhempiensa kanssa omista asioistaan, nykyisin jo lähes puolet nuorista oli asiasta samaa mieltä. Hyvä apukeino keskusteluyhteyden tueksi niin kodin kuin koulunkin aikuisille on MLL:n huoli puheeksi -lomake. Lomakkeen avulla nuori voi käsitellä asioita, joista on aluksi vaikea puhua. Vähitellen luottamus usein kasvaa ja asioita voidaan lähteä käsittelemään myös kasvokkain.

Yksi MLL:n tukioppilastoiminnan taustalla olevista arvoista on nuoruuden arvostus. Sillä tarkoitetaan sitä, että toiminnassa pyritään huomioimaan nuoruus tärkeänä kehitysvaiheena, jolloin nuorella on oikeus olla keskeneräinen ja kasvaa vastuuseen. Nuoruus ei ole tila, josta tulisi pyrkiä mahdollisimman pian kohti aikuisuutta, vaan tärkeä kehitysvaihe, jonka aikana oma identiteetti hiljalleen muodostuu.

Tukioppilastoimintaa ohjaavien opettajien koulutuksissa pysähdymme miettimään nuoruuden arvostusta mielikuvaharjoituksen avulla. Harjoituksessa palataan ajatuksissa taakse päin omaan nuoruuteen – millaisia ajatuksia meissä herää, kun palaamme muistoissamme nuoruuden aikaiseen huoneeseemme, siellä kuunneltuun musiikkiin, miten kavereiden kanssa pidettiin yhteyttä ja millaisia olivat tavalliset viikonloppumme.

Kun olet lukenut tämän blogitekstin, laita silmät kiinni ja palaa mielessäsi siihen ajankohtaan, kun täytit 15 vuotta. Millaiset vaatteet ja kampaus sinulla on? Mitä musiikkia kuuntelet? Mitä julisteita on seinälläsi? Mitä harrastat? Millaisia kavereita sinulla on harrastuksesi parissa? Missä olet ja keiden kanssa perjantai-iltana klo 22? Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa, jotka saavat sinut ulos perjantai-iltana?

Nousiko mieleesi hämmentäviä, ehkä nolojakin muistoja? Haikeutta tai ehkä helpotusta siitä, että nuoruuden myrskyt ovat jo takana?

Syyskuun lopussa pidetyn Vauvan päivän juhlinnan lomassa me MLL:n nuorisotyötä tekevät aloimme pohtia, miksei kukaan ole ideoinut vastaavaa juhlapäivää nuorille? Nuorison oma juhlapäivä olisi mahdollisuus antaa nuorille ja nuoruudelle sen ansaitsemaa positiivista huomiota. Vaikka lehtiä ja nettipalstoja lukiessa voisi kuvitella toisin, niin meidän nuoremme ovat fiksuja, hyväkäytöksisiä, viisaita, kohteliaita, toisensa huomioivia, asioita laajasti pohtivia ja monista asioista innostuvia. He ansaitsevat oman juhlapäivänsä.

Eeva-Liisa Markkanen

Eeva-Liisa Markkanen

suunnittelija, kouluyhteistyö ja nuorisotoiminta (Siirtynyt toiseen työpaikkaan keväällä 2018)

Aiheeseen liittyvät

Kommentit

  1. Olisiko puhuttava erikseen lapsista ja nuorista, entä milloin lapsuus päättyy. Itse ajattelen että kun on isänpäivä ja äitienpäivä, niin miksi lapsille ei ole omaa juhlapäivää.
    Lasten oikeuksien päivä on minusta vähän kuin aikuisten omatunnon keventämistä. Onhan sen rinnalla tai läheisyydessä jotkut kaupungit järjestäneet erikseen lasten juhlia.
    Mutta se oma juhlapäivä olisi jotain tosi hienoa ja vaikka lipun kera.

  2. Hyvää loppukuukautta kaikille. Aloitan tänään kahden viikonlopun vapaaehtois proggiksen, haastan muut myös mukaan. 31. Makkaranpaistoa jos siltä tuntuu. Moido.

  3. Hei Kari. Ihanaa, että blogimme herätti ajatuksia. Nuorten oma teemapäivä -ajatuksella halusimme herättää aikuiset pohtimaan sitä, miten nuorista puhutaan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Nuoruuden teemapäivän juhlinta ei vaadi muuta kuin positiivisen palautteen antamista ja nuorten arvostusta, tuskin nuoret itsekään kaipaavat kakkukahveja ja fanfaareja.

  4. Tässä armaassa maassamme kyllä juhlitaan nuoria koulujen päättyessä touko-kesäkuun seutuvilla tai itsenäisyyspäivän seutuvilla syksyn aikana valmistuvien osalta. Likipitäen suurin osa nuoristamme pääsee ripille kirkoissamme rippikoulujensa jälkeen sinä vuonna kun täyttää viisitoista vuotta, jonkinlainen määrä nuorista suorittaa myös vastaavanlaisen riitinomaisen ja rippikoulua vastaavan prometheus-leirin. Ylioppilaaksi ja /ammattikoulusta valmistuneita juhlitaan myös aikalailla.Abiturientit juhlivat vanhemmuuttaan penkkareissa ja toisen vuoden lukiolaiset vanhojen päivää aivan mahtavan juhlallisesti. Kolmisenkymmentä vuotta nuorisotyössä olleena tekee mieli kyysyn mihin tämä uusi juhla vastaa käytännössä? Latinalaisessa Amerikassa ainakin tytöille järjestetään viisitoista vuotiaana aikuistumisriitti , johon tytöt puetaan kuin morsiamiksi ja isät taluttavat tytör tanssiin. Tälläistako vastaavaa nyt haetaan oman kulttuuriimme lisäksi? Olisiko tässä jälleen uusi vaatimus ja rahankulua nuorille ja perheille?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös