Siirry sisältöön

Pienet sanat bussissa

Millaista puhetta olet kuullut itsestäsi vanhempana? Millaiset sanat ovat jääneet mieleesi?

Itselle muistuu mieleen tilanne ruuhkaisessa bussissa, jossa matkasin vauvani kanssa läpi marraskuun pimeän kohti kaupunkia. Olin valmistautunut matkaan huolella. Syötin vauvani ja taisin myös muistaa itsekin haukata evästä ennen lähtöä. Bussin saapuessa olin tyytyväinen vaunuille löytyvästä paikasta.

Mielialani laski, kun vauvani alkoi itkeä heti alkumatkasta. Hyssyttelin ja rauhoittelin, mutta itku sen kuin voimistui ja voimistui. Vaunuista näkyi pieni punainen suu tötteröllä. Voi ei… Muutaman kuukauden kokemus äitinä oli opettanut, että itku ei ihan helpolla lopukaan. Nolotti ja hävetti. Mitähän ihmiset ajattelevat?

Vanhempi rouva katseli tilannetta. Saisinko hänestä apuja, muistan ajatelleeni. Rouva korotti äänensä vauvan itkun yli ja totesi: ”Se on sellaista, kun tämän päivän äidit eivät tarjoa vauvalleen tuttia. Antavat vain itkeä.”

En saanut apua.

Rouvan sanat tekivät matkastani entistä raskaamman. Ei ollut haluja ja voimia puolustautua ja kertoa, että tein kyllä kaikkeni vauvaa helpottaakseni. Poistun bussista nolattuna.

Nyt tiedän, ettei olisi ollut mitään syytä häpeään. Silloin ajattelin, että olen huono äiti, joka ei osaa hoitaa vauvaansa. Tympeä tunne siitä, että en pystynyt hallitsemaan tilannetta ja pitämään vauvaani rauhallisena, piti minua pitkään otteessaan. Minun oli vaikea lähteä vauvani kanssa minnekään, sillä ajattelin häiritseväni muita. Tunsin tilanteesta häpeää, jonka vuoksi erkaannuin muista, tavallisesti elävistä ihmisistä.

Mitä jos rouva olisikin todennut lempeästi, että kyllä maailmaan mahtuu ääntä? Tällaisella kommentilla ystäväni vastaava tilanne oli pelastunut. Pienet sanat olivat rauhoittaneet äidin.

Juuri tällaista vanhempia ympäröivää ymmärtävää ja hyvää puhetta toivoisin jokaiselle vanhemmalle. Kannustavaa puhetta tarvitsee jokainen vanhempi – oli kyse sitten minkäikäisen lapsen vanhemmasta tahansa. Tämä näkyy myös meidän Vanhempainnetin palveluissa: puhelimessa, nettikirjeissä ja chatissä. Moni vanhempi on ottanut kiitollisena päivystäjien aidon kiitoksen, kehun ja kannustuksen vastaan. Moni on kertonut, miten nämä pienet hyvät sanat kannattelevat ja auttavat jaksamaan lapsiarjessa.

Anna-Maija Okker

Anna-Maija Okker

Suunnittelija

Aiheeseen liittyvät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Huomioithan, että kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen.

Takaisin ylös