Pienen lapsen mediankäyttö

Pieni lapsi ei pysty itse säätelemään omaa mediankäyttöään, vaan tarvitsee aikuisen tekemiä valintoja ja rajoja median käytölle. Aikuinen on oman lapsensa paras asiantuntija.

Lasta kehittävä mediankäyttö


Videolla professori ja aivotutkija Minna Huotilainen kertoo lapsen aivojen kehityksestä, pelien kehittävistä ominaisuuksista ja siitä, minkälaisten asioiden opettelu on alle kouluikäiselle lapselle tärkeää.

Alle kouluikäisille lapsille on paljon kehittäviä mediasisältöjä, muun muassa oppimista edistäviä pelejä. Pelit on usein suunniteltu niin, että lapsen tarkkaavaisuus säilyy pelin parissa mahdollisimman kauan. Pelit antavat edetessään pelaajalle koko ajan pieniä palkintoja ja pieniä onnistumisia, jotta tarkkaavaisuus saadaan säilymään mahdollisimman pitkään pelin parissa. Lapsi jaksaa jatkaa pelaamista näiden pienten palkintojen ja onnistumisten avulla ja samasta syystä medioiden äärestä voi olla vaikea irtautua.

Lapsen kehittymiskyky kehittyy vaiheittain. Alle kouluikäisten lasten toiminta on lyhytjänteistä ja keskittymiskykyä on vielä vähän. Kouluikään mennessä lapsen tulisi pystyä keskittymään lähes oppitunnin ajan, ilman että pelien maailmasta tuttuja pieniä palkintoja tulee koko ajan.

On tärkeää että lapsi työskentelee myös sellaisten asioiden parissa, missä palkinto ei heti näy. Tällaisia ovat muun muassa erilaisten taitojen harjoitteleminen, leikkiminen, piirtäminen ja pitkät mielikuvitusta vaativat leikit.

Tasapainoinen digiarki ja hyvinvointia tukeva päivärytmi


Videolla professori ja aivotutkija Minna Huotilainen kertoo minkälaisista osa-alueista tasapainoinen digiarki koostuu ja miksi ennustettava päivärytmi on tärkeä lapselle.

Aivojen kehityksen kannalta on tärkeää, että lapsi pääsee toteuttamaan omaa liikkumisen tarvettaan. Kaikki älykkyys perustuu motoriseen älykkyyteen, jonka lapsi kehittää varhaisina vuosinaan. Medioiden äärellä lapsi on usein paikallaan ja tällöin lapsen keho ei ole kokonaisvaltaisesti käytössä. Tästä syystä mediankäyttöön on hyvä arjessa kiinnittää huomiota.

Liikkuminen vaikuttaa myös lapsen kykyyn kehittää laadukasta unta. Aivot prosessoivat unen aikana päivän aikana opittuja asioita ja tarvitsevat yöaikaisen rauhan, jotta oppimisesta voi tulla tietoa aivoihin. Liikkuminen vaikuttaa myös unen laatuun. Uni on sitä laadukkaampaa, mitä enemmän lapsi on liikkunut ja ollut ulkona.

Elämäntapa, jossa liikutaan paljon, ulkoillaan, ylläpidetään hyvää vuorokausirytmiä, syödään monipuolista ravintoa kehittää lapsen aivotoimintaa – ja auttaa myös vanhemman jaksamista.

Tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja mediankäytön harjoittelua


Videolla professori ja aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, miksi mediasisällöt voivat olla ongelmallisia, kun lapsi opettelee tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

Varhaisina vuosina lapsen arjessa pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota asioihin, jotka auttavat lasta oppimaan hänen omaa äidinkieltään, tulkitsemaan ihmisten eleitä ja ilmeitä ja harjoittelemaan vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Lapsen kanssa keskustelut, joissa aikuinen opettaa lasta sanallistamaan kokemuksia, kehittävät lasta. Näistä hetkistä median ei soisi varastavan hetkeäkään, sillä pieni lapsi jää usein mediankäytön kanssa yksin. Tällöin hän muuttuu tutkijasta kuluttajaksi. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea harjoitellessaan mediankäyttöä ja aikuisen tehtävä on tehdä ratkaisut, jotka johtavat hyvään mediankäyttöön.

Pelottavat sisällöt saattavat kiinnostaa lasta ja lapsi voi kysellä aikuiselta pelottavista asioista. Pelon tunnetilojen harjoitteluun lapsi tarvitsee aikuista kumppanikseen. Aikuinen auttaa lasta tunnistamaan erilaisia tunteita ja sanallistamaan myös pelottavia kokemuksia.

Mediamaailmassa on paljon yksisuuntaista viestintää, jota lapsi ei osaa itse pysäyttää. Lapsen oma itsesäätely ei välttämättä osaa kertoa, että jokin on vielä liian pelottavaa. Tästä syystä aikuisen on tärkeä olla vierellä juttelemassa lapsen mediakokemuksista. Lapsen nähtyä pelottavaa mediasisältöä aikuinen on tärkeä tuki opastamaan, että arkisella tekemisellä voidaan yhdessä turvallisesti purkaa pelkotiloja.

Vanhempi mediakasvattajana


Videolla professori ja aivotutkija Minna Huotilainen kertoo vanhemman roolista mediakasvattajana sekä vanhemman tehtävästä säädellä lapsen mediankäyttöä.

Monet mediasisällöt ovat aikuiselle suunnattuja, eivätkä sovi suodattamattomana pienelle lapselle. Mediaympäristöt on rakennettu niin, että kiinnostuksemme ja tarkkaavaisuutemme pysyisi mahdollisimman pitkään niiden parissa. Median lumovoimaa voi olla vaikea vastustaa. Vertaus karkkipussista havainnollistaa, miten vaikeaa voi mediankäytön hallinta ja säätely olla, jos se perustuu ainoastaan yksilön päättäväisyyteen ja itsehallintaan.

Lapsi ei pysty vielä itse säätelemään omaa mediankäyttöään, eikä lasta tulisi laittaa tilanteeseen, jossa lapsella on kaikki mahdollisuudet mediankäyttöön ja kuitenkin odotetaan, että lapsi ei niitä käytä.

Lapsi ei ole itse vastuussa omasta toiminnastaan. Aikuinen säätelee lapsen mediankäyttöä ja pohtii mitä on hyvä mediankäyttö ja miten se vaikuttaa lapseen kulloinkin. Aikuinen on oman lapsensa paras asiantuntija, joka tekee mediankäyttöön liittyviä päätöksiä oman lapsen kohdalla lasta katselemalla ja lapsen toimintaan perehtymällä.

Aiheeseen liittyvät