10 askelta kohti lapsiystävällistä maakuntaa

  1. Lapsiystävällinen maakunta rakentuu yhteistyössä kuntien, järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. Maakunta ymmärtää kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan merkityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja rakentaa aktiivisesti kumppanuuksia järjestöjen kanssa.
  2. Maakunta kirjaa strategiaansa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilannekuvan sekä keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteuttamiseksi. Maakuntastrategiaan kirjataan myös lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen kanavat. Maakunta seuraa ja arvioi kirjausten toteutumista.
  3. Maakunta huolehtii siitä, että sen työntekijät ja luottamushenkilöt tuntevat lapsen oikeuksien sopimuksen ja edistävät aktiivisesti sen toteutumista. Maakunta tiedottaa lapsille ja nuorille heidän oikeuksistaan ja varmistaa lapsiystävälliset oikeusturvakeinot sekä sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan lapsiystävällisyyden. Maakunnassa on oma lapsiasiavaltuutettu.
  4. Maakunta arvioi ja ottaa huomioon päätöstensä ja toimintansa lapsivaikutukset. Vaikutukset lapsiin ja nuoriin huomioidaan myös talousarvion laadinnassa ja seurannassa (lapsibudjetointi).
  5. Maakunta varmistaa, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Erityistä huomiota kiinnitetään heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten osallisuuteen.
  6. Maakunta edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä kuntien ja järjestöjen kanssa, kaventaa tavoitteellisesti hyvinvointi- ja terveyseroja ja ehkäisee lasten ja nuorten ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä.
  7. Maakunta varaa riittävät taloudelliset, henkilöstö- ja muut voimavarat laadukkaiden lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.
  8. Maakunnan ja kuntien palvelut muodostavat lapsi-, nuori- ja perhelähtöisen kokonaisuuden. Lasten ja nuorten kohtaaminen palveluissa on ikätason mukaista, kunnioittavaa ja voimaannuttavaa. Palvelut toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten lähiympäristöissä ja niin, että eri toimijoiden tarjoamat palvelut yhdistyvät toisiinsa lapsen kannalta hyväksi kokonaisuudeksi.
  9. Maakunta varmistaa varhaisen tuen ja matalan kynnyksen periaatteen toteutumisen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Maakunta organisoi ja hallinnoi perhekeskusta, joka kokoaa yhteen lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskukseen liitetään sekä maakunnan, kuntien että järjestöjen ja seurakuntien toimintaa.
  10. Maakunta vahvistaa järjestötyötä ja vapaaehtoistoimintaa. Maakunta tekee yhteistyötä alueellaan toimivien lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen kanssa, avustaa niiden toimintaa ja antaa tiloja järjestöjen vertais- ja kansalaistoiminnan käyttöön.

Ladattavat aineistot

Aiheeseen liittyvät