Lapsen oikeuksien komitea valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa

Lapsen oikeuksien sopimuksen määräysten noudattamisen kansainvälinen valvonta perustuu sopimusvaltioiden raportointivelvollisuuteen. Lisäksi lapsen oikeuksien kolmannella valinnaisella pöytäkirjalla mahdollistetaan yksilövalitukset, valtiovalitukset ja tutkintamenettely.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa ja sen valinnaisissa pöytäkirjoissa turvattujen oikeuksien noudattamista valvoo sopimuksella perustettu YK:n lapsen oikeuksien komitea. Komiteaan kuuluu 18 jäsentä, jotka ovat riippumattomia lapsen oikeuksien asiantuntijoita. Komitean jäsenen toimikausi on neljä vuotta.

Jokaisen sopimusvaltion on raportoitava lapsen oikeuksien komitealle viiden vuoden välein niistä lainsäädännöllisistä, oikeudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä, joilla lapsen oikeuksien sopimuksessa turvattuja oikeuksia on pantu täytäntöön sekä oikeuksien toteutumisessa tapahtuneesta kehityksestä.

Suomi on tähän mennessä antanut neljä määräaikaisraporttia komitealle, vuosina 1994, 1998, 2003 ja 2008. Määräaikaisraportin valmistelusta vastaa Suomessa ulkoasiainministeriö, joka kuulee raportin valmistelussa muita ministeriöitä ja viranomaisia sekä kansalaisjärjestöjä. Suomen on annettava seuraava määräaikaisraportti vuonna 2017. Lapsen oikeuksien komitea järjestää määräaikaisraportista suullisen kuulemistilaisuuden, jossa komitean jäsenet kysyvät sopimusvaltion edustajilta lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanosta. Myös kansalaisjärjestöillä on edustus kuulemistilaisuudessa.

Käsiteltyään sopimusvaltion määräaikaisraportin lapsen oikeuksien komitea antaa sopimusvaltiota koskevat päätelmät ja suositukset. Lapsen oikeuksien komitea on tähän mennessä antanut Suomea koskevat päätelmänsä ja suosituksensa vuosina 1996, 2000, 2005 ja 2011.

Lapsen oikeuksien sopimuksen kolmas valinnainen pöytäkirja mahdollistaa yksilövalitukset lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen loukkauksista. Valituksia voivat tehdä yksityishenkilöt tai yksityishenkilöiden ryhmät tai joku muu näiden puolesta, jotka väittävät sopimusvaltion loukanneen heidän oikeuksiaan. Valituksen käsittelyn edellytyksenä on, kaikki käytettävissä olevat kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty.

Kolmas valinnainen pöytäkirja sisältää myös valtiovalitusmenettelyn lapsen oikeuksien sopimuksen ja sen kahden ensimmäisen valinnaisen pöytäkirjan loukkauksista. Sopimusvaltioiden välisiä valituksia voidaan ottaa vastaan ja tutkia ainoastaan niiden sopimusvaltioiden osalta, jotka ovat antaneet tällaisen lapsen oikeuksien komitean toimivallan tunnustavan selityksen. Suomi on antanut tällaisen selityksen.

Valinnaisessa pöytäkirjassa mahdollistetaan vakavissa oikeuksien loukkauksissa tutkintamenettely. Jos komitean saaman luotettavan tiedon mukaan sopimusvaltio on vakavasti tai järjestelmällisesti loukannut oikeuksia, joista määrätään lapsen oikeuksien sopimuksessa tai sen kahdessa valinnaisessa pöytäkirjassa, komitea voi käynnistää tutkintamenettelyn oikeuksien loukkauksien selvittämiseksi ja lopettamiseksi.

Aiheeseen liittyvät