Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen Suomessa

Lapsen oikeuksien sopimus ei toteudu itsestään vaan se edellyttää aktiivista täytäntöönpanoa. Oikeuksien toteutuksen edellytyksenä on, että oikeudet otetaan vakavasti. Lapsen oikeuksia toteuttava lainsäädäntö, julkisten varojen kohdentaminen lasten oikeuksien toteuttamiseen sekä lapsen oikeuksien kunnioittavan toimintatavan vahvistaminen kaikissa lasten kasvu- ja kehitysympäristöissä ovat keskeiset välineet lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanossa.

Lapsen oikeuksia tulee toteuttaa järjestelmällisesti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lapsen oikeuksia pitää toteuttaa perheissä, päiväkodeissa, kouluissa, sosiaali- ja terveydenhuollossa ja vapaa-ajan palveluissa.

Suomessa on tapahtunut paljon hyvää kehitystä lapsen oikeuksien sopimuksen voimaantulon (1991) jälkeen. Lasten kuolleisuus on laskenut. Lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta on vähentynyt. Lasten alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat vähentyneet. Suuri kulttuurinen muutos on, että lasten kuulemista ja osallisuutta arvostetaan enemmän kuin ennen.

Myös huonoa kehitystä on tapahtunut. Lasten hyvinvointi eriytyy ja eriarvoistuu ja monen perheen arjessa ongelmat ovat kasautuneet. Lapsia on sijoitettuna kodin ulkopuolelle kaksi kertaa enemmän kuin 25 vuotta sitten. Varhaisen ja riittävän tuen puuttuminen on johtanut siihen, että lastensuojelun tarve ja kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat voimakkaasti lisääntyneet. Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt työmarkkinoiden muuttuessa ja perhe-etuuksien heikentyessä.

Lapsuus ja vanhemmuus eivät toteudu tyhjiössä. Vanhempien työ, toimeentuloedellytykset, mediaympäristö ja kulutusyhteiskunta muovaavat olennaisesti lasten ja perheiden arkea. Myös yhteiskunnan resurssit ja päätökset niiden jakamisesta vaikuttavat lasten hyvinvointiin. Päiväkodit, koulut ja vapaa-ajan palvelut ovat lasten tärkeitä kasvuympäristöjä. Niihin kohdistuvat leikkaukset tuntuvat ja näkyvät lasten arjessa. Esimerkiksi koululaisten oppimistulokset ovat heikentyneet.

Lasten oikeuksien toteutumista heikentää yhteiskunnallisen päätöksenteon lyhytjännitteisyys, epäjohdonmukaisuus ja hajanaisuus. Päätösten vaikutuksia lapsiin ei arvioida. Päätöksiä ohjaa lyhyen aikavälin talousnäkökulma, mikä heikentää lasten oikeuksien toteutumista.

Järjestöjen ja lapsiasiavaltuutetun tekemän työn ansiosta lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan entistä paremmin, mutta lapsen oikeuksia koskevaa koulutusta ja tiedotusta ei ole riittävästi. Suomen lainsäädännössä ei viitata kattavasti lapsen edun ensisijaisuuteen eikä tätä periaatetta oteta huomioon lapsia koskevassa päätöksenteossa. Vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin, kuten vammaisiin lapsiin ja maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin kohdistuvaa syrjintää ei ole tehokkaasti ehkäisty.

Lapsen oikeuksien komitean esille nostamia puutteitta lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanossa Suomessa

Lapsen oikeuksien sopimusta ja sen merkitystä ei tunneta riittävästi

Lapsen oikeuksien komitea huomauttaa, etteivät lapsen oikeudet voi toteutua, mikäli huoltajat, opettajat ja muut lasten kanssa työskentelevät eivät tunne lapsen oikeuksien sopimuksen sisältöä ja ymmärrä, miten se vaikuttaa heidän toimintaansa

Lapsen edun ensisijaisuutta ei sovelleta järjestelmällisesti eivätkä tuomioistuimet ja hallintoviranomaiset perusta ratkaisujaan tälle lähtökohdalle

Lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti esittänyt huolensa siitä, ettei Suomessa ole ymmärretty, mitä lapsen edulla tarkoitetaan eikä velvoitetta ole sovellettu kaikissa lapsiin liittyvissä lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntiasioissa sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa.

Lapsivaikutusten arviointi puuttuu

Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen edun ensisijaisuuden toteuttaminen edellyttää kaikkien lapsiin vaikuttavien toimien ja päätösten lapsivaikutusten arviointia. Kysymys on sekä jatkuvasta toimien ja päätösten lapsivaikutusten arvioinnista yleisellä tasolla, että lapsen edun ensisijalle asettamisesta kaikissa yksittäisissä lapsia koskevissa päätöksissä.

Lasten kuuleminen ja heidän näkemystensä huomioon ottaminen on puutteellista

Lapsen oikeuksien komitean huomautusten mukaan lasten osallistumisoikeus on Suomessa usein ymmärretty liian kapeasti ja se on liitetty lähinnä lapsen kuulemiseen häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa. Niissä tilanteissa, joissa lapsia kuullaan, kuuleminen saattaa jäädä irralliseksi eikä lasten näkemyksiä oteta vakavasti huomioon päätöksenteossa.

Vähemmistöihin ja erityisryhmiin kuuluvien lasten oikeuksien toteutumiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota

Lapsen oikeuksien komitea on ollut huolissaan saamelais- ja romanilasten, maahanmuuttaja- ja pakolaislasten, vammaisten lasten sekä lastensuojelutoimien kohteena olevien lasten oikeuksien asianmukaisesta toteutumisesta.

Suomesta puuttuvat lapsen oikeuksien komitean tarkoittamat tehokkaat, lasten tarpeisiin soveltuvat neuvontapalvelut ja oikeusturvakeinot oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi

Lapsen oikeuksien komitea pitää lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanon kannalta tärkeänä, että oikeuksien loukkaustapauksissa lapsilla on joko itse tai oikeudellisen edustajan kautta mahdollisuus saattaa epäilty loukkaus tutkittavaksi sekä saada asiassa päätös ja hyvitys mahdollisesta ihmisoikeusloukkauksesta.