MLL:n kolmivuotissuunnitelma 2021–2023

Hyväksytty MLL:n liittokokouksessa 12.9.2020

Missio

MLL on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia.

Visio

Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin.

MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, luotettava ja ketterä kumppani, vapaaehtoistyön toteuttaja ja innovatiivinen kehittäjä sekä vahva vaikuttaja. MLL tarjoaa innostavan ja arvostavan osallistumisympäristön vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

Arvot

Lapsen ja lapsuuden arvostus, Yhteisvastuu, Inhimillisyys, Yhdenvertaisuus

Periaatteet

Avoimuus, Ilo, Kumppanuus, Osallisuus, Arjen arvostus

Muuttuva ympäristö haastaa joustavuuteen

Toimintaympäristön muutokset ovat aiempaa nopeampia ja vaikeammin ennakoitavia, minkä koronakriisi on konkreettisesti osoittanut. Hyvä valmius reagoida ennakoimattomiin tilanteisiin on aiempaa tärkeämpää.

Jatkuvan muutoksen rinnalla on myös paljon pysyvää, esimerkiksi perheiden tuen tarpeet ovat säilyneet melko samankaltaisina sukupolvesta toiseen. Se puoltaa liiton universaalin, kaikille perheille suunnatun perustyön säilyttämistä ja kehittämistä edelleen. Työssä huomioidaan perheiden monimuotoisuus ja tunnistetaan vanhemmuuden erilaiset haasteet. MLL tarjoaa myös kohdennettua tukea sitä tarvitseville.

Liki kaikissa Suomen kunnissa toimivana, 86 000 jäsenen ja 29 000 aktiivisen vapaaehtoisen järjestönä MLL:lla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa vapaaehtoisuutta, vastata perheiden tuen tarpeisiin ja toimia joustavasti ja vaikuttavasti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kolmivuotiskaudella huomioitavaa

Digitalisaatio, ilmastonmuutos, maahanmuutto sekä väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin ovat ilmiöitä, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Syntyvyys on laskenut merkittävästi: vuonna 2010 syntyi 61 000 lasta, 2019 syntyneiden määrä oli alle 46 000. Vaikka syntyvyys kääntyisi nyt nousuun, lasten osuus väestöstä laskee. Monikulttuurisuus vahvistuu ja kyky ottaa vastaan ja kotouttaa siirtolaisia ja pakolaisia on ratkaiseva haaste koko Suomelle.

Yleisessä mielikuvassa lapsiperhearjesta korostuvat lasten tuoman ilon sijaan suorittaminen ja selviytyminen. Riittämättömyyden tunne, väsymys, arjenhallinta ja rahahuolet ovat vanhempien tavallisimpia ongelmia. Työn ja perheen yhteensovittaminen koetaan haastavaksi. Talous- ja työllisyystilanteen kehittyminen koronakriisin jälkeen vaikuttaa suoraan perheiden toimeentuloon ja jaksamiseen. Tekeillä oleviin sosiaali- ja terveyshuollon (sote), sosiaaliturvan (sotu) ja perhevapaauudistuksiin kohdistuu paljon odotuksia. Perhekeskusmallin juurruttaminen on mahdollisuus luoda eri toimijat yhdistävä, perheiden tarpeisiin vastaava palveluverkko koko maahan.

Nuorten asema työmarkkinoilla ja työnjaossa on heikentynyt. Tulevaisuutta varjostaa huoli sekä omasta pärjäämisestä koulussa ja työelämässä että koko maailman tulevaisuudesta. 70 prosenttia nuorista on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Mielenterveyden häiriöt kuten masennus ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet. Palveluja on kehitettävä lapsi- ja perhelähtöisemmiksi ja lasten ja nuorten mielenterveyden ja tulevaisuususkon vahvistamiseen tarvitaan monen toimijan panosta. Yhteistyötä eri toimijoiden – kuntien, maakuntien, järjestöjen, seurakuntien ja yritysten – kesken on jatkuvasti kehitettävä.

Lapsiperheköyhyys on sitkeä ongelma, joka koskee noin 10 prosenttia lapsista. Perhetaustalla on yhteys sekä terveyteen että koulumenestykseen, eivätkä palvelut ja koulu ole pystyneet poistamaan taustoista johtuvia eroja. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen ja sen vaikutusten lieventäminen ovat oleellisia, sillä lapsuudessa luodaan pohja myös aikuisuuden hyvinvoinnille. Valmistelussa oleva lapsistrategia on merkittävä askel kohti tavoitteellisempaa, lasten oikeuksiin perustuvaa lapsi- ja perhepolitiikkaa. Sotu-uudistuksen toivotaan selkiyttävän ja parantavan perheiden perusturvaa.

Vapaaehtoisuus kiinnostaa kaikenikäisiä ja saa todennäköisesti edelleen uusia muotoja erityisesti verkkoympäristössä. Vapaaehtoisuutta ja järjestötyötä myös arvostetaan. Järjestöjen julkinen rahoitus on kuitenkin supistumassa ja toiminnan vaikuttavuus- ja arviointivaatimukset kasvavat. Paitsi rahoitus myös esimerkiksi sote-uudistus vaikuttaa järjestöjen toimintaedellytyksiin. Muuttuva tilanne voi käynnistää järjestökentässä liikehdintää, kuten halua laajentaa toimintaa, hakea uusia kumppanuuksia ja tapoja toimia tai siirtää painopistettä vapaaehtoistoiminnasta palvelujen tuottamiseen.

Kyky toimia joustavasti ja verkostoitua, osaamisen vahvistaminen, kutistuvien voimavarojen tehokas hyödyntäminen sekä tulosten osoittaminen nousevat seuraavalla kolmivuotiskaudella oleellisiksi menestystekijöiksi. Niiden rinnalla tarvitaan MLL:n vahvuuksia: kykyä rakentaa yhteisöllisyyttä ja kohdata eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä sekä mahdollistaa merkityksellisyyden kokemuksia.

Vapaaehtoistoiminta – kansanliike lasten puolesta

Lähes joka kunnassa toimivana ja monta ikäryhmää tavoittavana järjestönä MLL on yksi suurimmista vapaaehtoisuuden mahdollistajista. Vapaaehtoisuus kiinnostaa edelleen, mutta sitoutuminen vähenee ja vapaaehtoiset etsivät uusia tapoja toimia. Työelämä on vaativaa ja ihmisten vapaa-ajasta kilpailevat monet asiat.

Tavoite

Jokainen lasten ja nuorten asioista kiinnostunut pystyy antamaan oman panoksensa ja löytää mielekkäitä vapaaehtoistehtäviä MLL:ssa.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että MLL nähdään kaikkien lasten ja nuorten asioista kiinnostuneiden järjestönä, joka innostaa ja tarjoaa osallistumismahdollisuuksia perhetilanteesta, sukupuolesta, iästä tai kulttuuritaustasta riippumatta. Mielikuva syntyy viestinnästä, mutta vielä enemmän kokemuksista, joten muutos edellyttää vapaaehtoistoiminnan avointa tarkastelua ja kehittämistä.

Vapaaehtoisuuden tavallinen este on ajanpuute, mikä osittain voi johtua tarjottujen tehtävien rajauksista. Jos tehtävä on esimerkiksi sidottu tiettyyn paikkaan, etenkin harvaan asutuilla alueilla matkaan käytetty aika voi olla suhteettoman pitkä.

Toinen este vapaaehtoisuudelle on vaikeus löytää itselle sopivia tehtäviä. Yhä useampi etsii merkityksellisiä, mutta lyhytkestoisia tehtäviä, joissa voi käyttää omaa osaamistaan tai oppia taitoja, joista on hyötyä muussakin elämässä. Sitoutumista edellyttävät tehtävät kuten hallituksen jäsenyys saatetaan kokea vaativina tai muutoin vähemmän innostavina.

Vapaaehtoisuus lisää kokemusta yhteisöön ja yhteiskuntaan kuulumisesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista ja toisten auttaminen lisää vapaaehtoisenkin hyvinvointia. Vapaaehtoisuus kehittää myös erilaisia taitoja, joista on hyötyä työelämässäkin. Vapaaehtoisuuden vahvistaminen on koko yhteiskunnan etu ja sen merkityksen esiin nostaminen järjestöjen yhteinen tehtävä.

Monilla on halu toimia vapaaehtoisina, auttaa muita ja vaikuttaa, mutta ei tietoa, miten omia ideoita voisi järkevästi edistää. Vakiintunut järjestö voi olla hyvä ympäristö uuden kokeiluun, jos se yhteisönä koetaan avoimeksi ja innostavaksi.

Tavoitteen toteuttamisessa huomioitavaa:

  • Vapaaehtoistehtävien esittely helppokäyttöisellä nettialustalla auttaa niiden löytämistä. Esittelyssä on tärkeä huomioida lyhytkestoiset tai kertaluonteiset tehtävät ja sekä muiden kielten ja selkosuomen tarve. MLL:n tarjoamat tehtävät eri puolilla Suomea on syytä koota yhdelle sivustolle ja linkittää aluekohtaisesti myös muille vapaaehtoistehtäviä esitteleville sivustoille.
  • Verkkovapaaehtoisuuden kehittäminen laajentaa osallistumismahdollisuuksia. Monia toimintoja kuten perheryhmiä voi ohjata osittain tai jopa kokonaan myös verkossa.
  • Suurimman osan kokouksista voi toteuttaa etänä.
  • Täsmäkoulutukset yhdistyksen vastuutehtäviin, esimerkkinä vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus sekä vapaaehtoisen ammatillinen lähituki vähentävät hallitusvastuun painoa. Koulutuksissa on tärkeää, että niihin on helppo osallistua asuinpaikasta riippumatta. Suurin osa koulutuksista voi toteutua verkossa, mutta kasvokkain kohtaamisen ja yhdessä tekemisen ja keskustelemisen merkitys on tärkeää huomioida jatkossakin.
  • Vapaaehtoistyön merkityksen ja siinä kertyneen osaamisen näkyväksi tekeminen hyödyttää sekä vapaaehtoisia että liittoa.
  • Kaikille avoimena järjestönä MLL voi toimia hyvänä alustana uusien ideoiden toteuttamiseen ja uusien vapaaehtoistehtävien syntymiseen.
  • Myös isien ja miesten ääni on saatava kuulumaan järjestössämme ja heitä on kutsuttava aktiivisesti mukaan toimintaan.

Tärkeimmät toimet:

  • Vapaaehtoistehtävien kuvaukset ja esittely
  • Etätoimintojen kehittäminen
  • Koulutukset ja vapaaehtoisten tuki, osaamisen näkyväksi tekeminen.
  • Yhdessä tekemisen ja olemisen vahvistaminen

Toivotut tulokset:

+ MLL:n vapaaehtoisten määrä ja vapaaehtoistyöhön käyttämä aika kasvaa tai pysyy ennallaan, vapaaehtoisten joukko laajenee eri ikäryhmiin ja elämäntilanteisiin
+ Vapaaehtoisuus koetaan merkitykselliseksi, se luo iloa ja hyvinvointia ja vahvistaa sosiaalisia verkostoja

Lasten, nuorten ja vanhempien tuki – perheiden hyvä arki

Suurin osa lapsiperheistä voi hyvin, mutta osalle lapsista, nuorista ja vanhemmista kasautuu ongelmia, jotka heikentävät hyvinvointia. Pärjäämistä on vaikea ennustaa, sillä elämäntilanne voi muuttua joskus äkistikin. Jokainen vanhempi ja perhe hyötyy muiden tuesta. Yhdenkään ei tarvitse pärjätä yksin.

Tavoite:

MLL on läsnä lasten ja perheiden arjessa ja tarjoaa vertaistukea, neuvoja ja apua koko maassa.

Perheen elämään kuuluu luonnostaan monta muutosta, jotka voivat olla haastavia. Vauvan syntymä, varhaiskasvatuksen ja koulun aloitus, murrosikä, peruskoulusta toiselle asteelle siirtyminen ja nuoren itsenäistyminen ovat tilanteita, joissa muiden vanhempien tuki on kullanarvoista. Monessa perheessä koetaan myös vanhempien ero, uusperheen muotoutuminen, muutto uudelle paikkakunnalle tai erilaisia lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviä huolia. Vakavat ongelmat kuten työttömyys, lapsen tai vanhemman sairaus tai köyhyys voivat kohdata yllättäen ja liittyä toisiinsa.

Perheet ovat erilaisia ja tarvitsevat helposti vastaanotettavaa, monipuolista tukea. Psykososiaalinen tuki, kuunteleminen, kokemusten jakaminen ja palveluihin ohjaaminen ovat vaikuttavia tapoja. Niiden lisäksi toivotaan usein käytännön apua ja myös rahallista tukea.

Palvelujen lapsi- perhelähtöisyys on edelleen kehittämiskohde: kohtaamista ja kuulemista on parannettava. Etenkin lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien helpottamiseen tarvitaan monen toimijan panosta ja hyvää yhteistyötä ammattilaisten ja vapaaehtoistoimijoiden kesken. Keinoja vähentää yksinäisyyttä, kouluun ja tulevaisuuteen liittyvää stressiä ja ahdistusta on etsittävä. Lasten ja nuorten luottamuksen ja tulevaisuustaitojen vahvistamiseen on panostettava.

Sosiaali- ja terveyshuollon uudistus (sote) muuttaa lasten ja perheiden palveluja merkittävästi ja siirtää kuntien vastuita maakunnille. Lapsille ja nuorille tärkeiden palvelujen kuten oppilashuollon toteutumisesta on huolehdittava niilläkin alueilla, joissa lasten osuus väestöstä on supistumassa pieneksi.  Perhekeskus on iso mahdollisuus liittää järjestöjen matalan kynnyksen toiminnot kiinteäksi osaksi perheiden tukiverkkoa. Perheiden varhaisen tuen varmistaminen myös vaikeassa taloustilanteessa on välttämätöntä.

Tavoitteen toteuttamisessa huomioitavaa:

  • Universaali tuki on MLL:n päälinja. Kaikille vanhemmille, lapsille ja nuorille tarjottu matalan kynnyksen tuki ei leimaa, vaan on helppo ottaa vastaan. Ohjattu vertaistuki vähentää julkisten palvelujen tarvetta.
  • Universaalin tuen rinnalla tunnistetaan ja huomioidaan perheiden monimuotoisuus ja erityiset tarpeet. Toimintoja kehitetään perheiden kanssa yhdessä. Yhteistyö muiden järjestöjen ja palvelutuottajien kanssa on usein tehokkain tapa auttaa ja luoda uusia toimintoja.
  • Etätoiminnoilla tavoitetaan niitä, joiden on eri syistä vaikea osallistua kasvokkain tapaaviin ryhmiin. Alueilla, joilla perheitä on vähän ja välimatkat pitkiä, etätoiminnot mahdollistavat osallistumisen.
  • Tiivis yhteistyö kuntien ja maakuntien ammattilaisten kanssa vahvistaa perheiden palveluja. Perhekeskuskumppanuuden toteutuminen on oleellista kaikissa kunnissa ja maakunnissa.
  • Yhteistyö koulun ammattilaisten kanssa tukee lasten hyvinvointia ja ehkäisee kiusaamista ja yksinäisyyttä.
  • Pienikin käytännön apu tai materiaalinen tuki voi olla perheelle merkittävää ja auttaa jaksamaan.
  • Nuorilla on ideoita, halua vaikuttaa ja kykyä kehittää. Harrastusten mahdollistamista ja kouluhyvinvoinnin kehittämistä on syytä tehdä nuorten kanssa. Uudet avaukset, jotka lisäävät lasten ja nuorten tulevaisuususkoa ja -taitoja ja vahvistavat käsitystä omasta osaamisesta ja pärjäämisestä ovat tarpeen.
  • Toimintoja ja palveluja kehitetään lapsi-, nuori- ja vanhempilähtöisesti ja yhteistyössä; koko liittoyhteisön osaamista jakaen ja kerryttäen.

Tärkeimmät toimet:

  • Perhekeskusyhteistyön ja avointen kohtaamispaikkojen sekä kouluyhteistyön vahvistaminen
  • Toimintojen ja palvelujen kehittäminen lasten, nuorten ja vanhempien kanssa
  • Digimahdollisuuksien hyödyntäminen

Toivotut tulokset

+ Lapset, nuoret ja vanhemmat luottavat MLL:n tukeen ja kokevat tulevansa hyvin kohdatuiksi ja autetuiksi
+ MLL on osa perhekeskusta joka puolella maata

Vaikuttaminen – lapsiystävällinen yhteiskunta

MLL on tunnustettu lasten oikeuksien puolustaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Julkishallinnon päätöksiä, jotka vaikuttavat perheiden elämään, tehdään niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla. MLL on yksi harvoista järjestöistä, joka toimii ja voi vaikuttaa koko Suomessa.

Tavoite:

Päätösten lapsivaikutukset arvioidaan ja lapsen etu asetetaan etusijalle.

Lasten oikeudet toteutuvat Suomessa keskimäärin hyvin, mutta se ei riitä. On huomioitava lasten ja perheiden monimuotoisuus ja erilaiset lähtökohdat ja elämäntilanteet. Parannettavaa on muun muassa eri vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten oikeuksien toteutumisessa. Esimerkiksi palvelujen saatavuus ei ole yhdenvertaista, vaan riippuu perheen asuinkunnasta.

MLL:n visio on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Lasten oikeuksien toteutumista edistää, että lapsia koskevissa päätöksissä arvioidaan päätösten vaikutukset lapsiin. Lapsivaikutusten arviointiin on kunnissa kiinnostusta, mutta sitä tehdään edelleen vähän. Valtionhallinnossa useissa keskeisissäkään hallituksen esityksissä ei ole tehty lapsivaikutusten arviointia. Kunnissa, maakunnissa ja valtionhallinnossa tarvitaan lapsivaikutusten arviointikoulutusta. Sen toteuttamisessa toimivin ratkaisu on useiden tahojen yhteistyö.

Syntyvyyden pitkään jatkunut lasku ja lasten osuuden väheneminen väestöstä voivat siirtää yhteiskunnallista huomiota ja politiikan painopistettä muihin ikäryhmiin. Vaarana on, että lapsuuden merkitys ihmisen hyvinvoinnin perustana hämärtyy. Lasten määrän väheneminen vaikuttaa myös palveluihin, esimerkiksi kouluverkko harvenee. Kuntien taloustilanteen heikentymiseen liittyy riski, että myös muita lasten ja nuorten kasvuympäristöön oleellisesti kuuluvia palveluja kuten varhaiskasvatusta ja vapaa-ajan palveluja leikataan, mikä lisäisi lasten eriarvoisuutta.

Kolmivuotiskauden aikana on tekeillä isoja hallitusohjelmaan kirjattuja uudistuksia. Sote-uudistus muuttaa perheiden palvelurakenteen, sotu-uudistuksen odotetaan selkeyttävän ja parantavan perhe-etuuksia, perhevapaauudistukselta odotetaan ennen kaikkea joustavuutta. Lapsi- ja perhepolitiikkaa ohjaava lapsistrategia on parhaillaan valmistelussa. Näihin kaikkiin MLL pyrkii vaikuttamaan.

Tavoitteen toteuttamisessa huomioitavaa:

  • MLL:n vaikuttamistyö perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Vaikuttaminen kohdistuu valtion, maakuntien ja kuntien päätöksentekoon ja toimintaan. Se on ajantasaista, ennakoivaa ja faktoihin perustuvaa.
  • Lapsivaikutusten arvioinnin yleistyminen edistää lasten oikeuksien toteutumista. Julkishallinnon työntekijät hakevat koulutusta lapsivaikutusten arviointiin. MLL tunnetaan lasten oikeuksien ja lapsivaikutusten arvioinnin asiantuntijana ja liitolla on hyvä yhteistyöverkosto.
  • Eri tilanteissa elävien lasten ja nuorten kokemuksia ja ajatuksia on syytä koota säännöllisesti esimerkiksi kyselyillä ja keskusteluilla. Systemaattinen tiedonkeruu myös vanhemmilta eri puolilta Suomea on tarpeen.
  • Vaikuttamisen kärkiteemat ovat yhteisiä, mutta painotuksissa voi olla alueellista vaihtelua.
  • Vaikuttamisen vahvistamisessa on oleellista vuorovaikutus, tiedonkeruu ja osaamisen kehittäminen liittoyhteisön sisällä. Vaikuttamiskoulutuksia ja -keskustelua on tarpeen lisätä, samoin materiaalien tuottamista vaikuttamisen tueksi.
  • Yhteistyö muiden, erityisesti lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa vahvistaa vaikuttamista myös alueellisesti ja paikallisesti.

Tärkeimmät toimet:

  • Lasten oikeuksien ja lapsivaikutusten arvioinnin edistäminen
  • Vaikuttamisyhteistyön kehittäminen
  • Tiedonkeruun systematisointi

Toivotut tulokset:

+ Lapsinäkökulma huomioidaan päätöksissä, lapsivaikutusten arviointi yleistyy
+ MLL:n vaikuttaminen on aktiivista, oikea-aikaista ja vaikuttavaa koko maassa

MLL järjestönä – vahva toimija koko maassa

100-vuotias MLL on tunnetuimpia ja aktiivisimpia järjestöjä Suomessa. Jäsenmäärä on pysynyt yli 80 000, yhdistystoiminta on elävää ja valtaosa jäsenistöstä aktiivi-ikäisiä.

Tavoite:

MLL toimii näkyvästi ja vaikuttavasti koko maassa.

Järjestöjen työtä hyvinvoinnin edistämisessä arvostetaan, mutta julkinen rahoitus on supistumassa. Myös käsitys järjestötyön roolista on muutoksessa: autonomisen kansalaistoimijan sijaan järjestö saatetaan rinnastaa palveluja tuottaviin yrityksiin ja nähdä julkishallinnon alihankkijana. Osallisuuden merkitys hyvinvoinnin lisääjänä voidaan ohittaa. Riskinä on, että taloudellisesti vaikeana aikana ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuus unohdetaan ja supistuneet voimavarat ohjataan korjaavaan työhön.

Sote-järjestöjen rahoitus on Veikkauksen pelituottojen laskiessa vähentymässä. Se haastaa etsimään uusia rahoituslähteitä ja tarkastelemaan toimintatapoja ja rakenteita. Epävarma tulevaisuus ja rahoituksen kutistuminen voi myös muuttaa järjestökenttää. Osa toimijoista voi yhdistyä, osa hakea uusia toimintamuotoja ja kumppanuuksia ja pyrkiä laajentumaan.

MLL haluaa toimia jatkossakin koko maassa, kaikkien lasten, nuorten ja perheiden kanssa ja heidän hyväkseen. Nykyinen yhdistysten, piirien ja keskusjärjestön työnjako ja toimintatapa on toiminut tähän asti, vakaissa olosuhteissa hyvin, mutta nopeasti muuttuvassa ympäristössä sitä on aika tarkastella kriittisesti. Toimintatavan ja työnjaon on oltava sellainen, että se mahdollistaa nopean reagoinnin ja uusien avausten tekemisen ajan haasteisiin ja mahdollisuuksiin tarttuen.

Tavoitteen toteuttamisessa huomioitavaa:

  • MLL on vahva brändi, mutta tunnettuutta ja hyvää mielikuvaa on jatkuvasti vahvistettava.
  • MLL:n vahvuuksia ovat asiantuntijuus ja luotettavuus sekä kohtaaminen ja yhteisöllisyys.
  • MLL:lla on mahdollisuus toimia eri puolilla Suomea lasten, nuorten ja perheiden kokemusten kerääjänä, hiljaisten signaalien tunnistajana ja äänen esiintuojana.
  • Liiton rakennetta, toimintatapoja ja työnjakoa on tarkasteltava ja tarpeen mukaan uudistettava. Uudistuksella tavoitellaan joustavuutta muuttuvassa toimintaympäristössä niin että toiminta on kaikissa tilanteissa taloudellista, vaikuttavaa ja vapaaehtoisuutta vahvistavaa.
  • Yhdistysten yhteistyön lisääminen keventää vapaaehtoisten työkuormaa. Joissakin tilanteissa yhdistyminenkin voi olla mahdollinen keino vähentää vapaaehtoisten hallinnollisia tehtäviä ja varmistaa MLL:n toiminnan jatkuminen paikkakunnalla. Yhdellä yhdistyksellä voi olla useita paikallisia toimintaryhmiä.
  • Yhdistys voi syntyä paikallisuuden lisäksi myös jonkin muun lapsiin ja perheisiin liittyvän asian ympärille, esimerkkinä keskoslapsen vanhemmuus.
  • Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edistäminen on koko yhteiskunnan tehtävä. Liiton toimintatapoja on syytä tarkastella myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjunnan kysymyksiä pohdittaessa on tärkeää antaa tilaa nuorten aktiivisuudelle.
  • Osaamista tulee muuttuvassa ympäristössä päivittää ja vahvistaa. Koulutukset ovat investointi. Osaamisen tunnistaminen ja vertaisoppiminen ovat ison liiton mahdollisuuksia.
  • Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen tukee tuloksellisuutta.
  • Toiminnan vaikuttavuuden osoittaminen on kriittinen tekijä. Arvioinnin kehittäminen on liittoyhteisön yhteinen kehittämistehtävä.
  • Rahoituksen supistuminen on iso haaste ja pakottaa oman varainhankinnan rohkeaan kehittämiseen. Varainhankinnan onnistuminen vaatii osaamista, voimavaroja sekä yhteistä suunnittelua liittoyhteisössä.
  • MLL on kansalaisjärjestö, jonka toiminta perustuu ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminnan rinnalla voidaan tuottaa myös ammatillisia palveluja.
  • Ennaltaehkäisevä työ on yhteiskunnan kannalta tehokkainta auttamista. Aktiivinen kansalaistoiminta luo hyvinvointia ja luottamusta ja tukee yhteiskunnan elinvoimaisuutta. Järjestöillä on yhteinen tehtävä lisätä ymmärrystä järjestö- ja vapaaehtoistyön luonteesta sekä ennaltaehkäisevän auttamisen merkityksestä yhteiskunnalle.

Tärkeimmät toimet:

  • Järjestörakenteen ja toimintatavan tarkastelu
  • Rohkea oman varainhankinnan kehittäminen

Toivotut tulokset

+ MLL toimii joustavasti ja pystyy reagoimaan nopeasti muutoksiin
+ Varainhankinta vahvistaa liiton toimintaedellytyksiä ja riippumattomuutta

tiivistelmä kolmivuotissuunnitelmasta