Elämää murrosikäisen kanssa

Lapset tulevat murrosikään eri-ikäisinä

Lapset tulevat murrosikään hyvin eri-ikäisinä. Tytöillä murrosikä alkaa keskimäärin 9–12 -vuotiaana, pojilla pari vuotta myöhemmin. Samanikäisten lasten suuret kehityserot voivat hämmentää lasta. Hämmentävää on myös lapsen oma kamppailu lapsuuden ja nuoruuden välimaastossa. Välillä lapsi haluaa olla pieni ja käpertyä syliin, välillä hän tahtoo olla itsenäinen nuori. Yhtä normaalia on leikkiä barbeilla ja rakennella legoilla kuin olla salaa rakastunut tai haluta nuorisotalon diskoon.

Murrosiässä lapsen on kypsyttävä vähitellen itsenäisyyteen ja etsittävä uudenlainen suhde itseensä ja vanhempiinsa. Vanhempi joutuu tasapainoilemaan lapsensa kasvun ja itsenäistymisen sekä turvallisten rajojen asettamisen välillä. Vanhemman on tärkeä pysyä aikuisena, ei ryhtyä kaveriksi: myönteinen suhde lapseen sisältää toki toverillisiakin piirteitä, kuten yhteistä vitsailua ja hauskanpitoa.

Murrosiässä nuori kasvaa vähitellen isoksi

Varhainen irtaantuminen kodista on tämän ajan lapsuuden riski. Lapsen elämän painopiste voi siirtyä vanhempien huomaamatta kodin ulkopuolelle, kavereihin ja harrastuksiin jo alakouluiässä. Irtaantuminen kodista voi alkaa ennen kuin lapsi on kehityksellisesti valmis irtaantumaan. Tällöin jotakin lapsen kasvussa jää kesken. Tämän vuoksi vanhemman tehtävänä on jarrutella lapsen intoa siirtyä liian nopeasti lapsuudesta nuorten maailmaan.

Lapsi tarvitsee pitkän ja kiireettömän lapsuuden, jotta hän voisi kasvaa vahvaksi nuoreksi ja myöhemmin aikuiseksi. Vaikka aika ja kulttuuri muuttuvat, lapsen kehitykselliset tarpeet pysyvät samoina. Siitä huolimatta että nuoruuteen kurotetaan entistä varhemmin, kovin varhaista itsenäistymistä ei kannata tavoitella.

Äiti ja isä tarvitsevat rohkeutta sanoa lapselleen, että tuo ei vielä kuulu sinun ikäisellesi. Lapsen on parempi oppia odottamaan kuin syöksyä suin päin hänen ikäkaudelleen kuulumattomien asioiden pariin. Lapsen omaa vastuuta ja itsenäisyyttä ei tule korostaa liikaa, vaikka luottamuksen osoitukset ja vastuun siirto lapselle helpottaisivat vanhemman arkea.

”Elämää murrosikäisen kanssa”-osion tarkoituksena on tukea murrosikää lähestyvän lapsen kasvattajaa. Lasta ja samalla itseään voi rauhassa jarrutella – vielä ei ole kiire rynnätä eteenpäin. Vaikka lapsi alkaa kehittyä fyysisesti, aikuisuuteen on vielä pitkä aika. Lapsi tarvitsee lupaa ja tilaa olla vielä lapsi. Hän tarvitsee aikuisen aikaa ja läsnäoloa.

Valikosta pääset lukemaan lisää tietoa vanhemman ja murrosiän kynnyksellä olevan lapsen vuorovaikutuksesta.

Aiheeseen liittyvät