Vanhemman kiinnostus tukee murrosikäisen itsetuntoa

Itsetunto on ihmisen kykyä luottaa itseensä, pitää itsestään ja taito nähdä oma elämä arvokkaana. Kun lapsella on hyvä itsetunto, hän pystyy käyttämään koko kapasiteettiaan ja lahjakkuuttaan. Hän uskaltaa yrittää ja luottaa omaan selviytymiseensä.

Kun itsetunto on hyvä, ihminen voi olla oma itsensä eroavuuksistaan huolimatta. Tällöin ihminen uskaltaa kieltäytyä, vaikka muut ehdottavat tyhmyyksiä. Kokeilu ei ole aina huono asia. Kun itsetunto on kunnossa, lapsi voi sanoa kokeilun jälkeen ”ei oo mun juttu”.

Vanhemman on arvostettava lasta tasa-arvoisena

Lapsuudessa hankittu itsetunto on pohja, jonka varassa lapsi kohtaa murrosiän mukanaan tuomat hetkittäiset epävarmuuden tunteet. Lapsen on vaikea kestää ennen murrosikää aikuiselta ironisia tai sarkastisia kommentteja omasta ristiriitaisesta käytöksestään. Aikuinen saattaa sanoa huumorilla asian, jonka lapsi kokee henkilökohtaisena loukkauksena.

Vanhemman kiinnostus lapseensa tukee itsetuntoa. On tärkeää, että lasta arvostetaan tasa-arvoisena ihmisenä, jonka ajatuksia kuunnellaan ja jonka tunteet ja tarpeet huomioidaan. Aikuisen olisi hyvä osata asettua lapsen asemaan eikä tarkastella asioita yksin omasta näkökulmastaan. Isän ja äidin on hyvä miettiä, miltä aikanaan tuntui olla oman lapsen ikäinen.

Lapsi tarvitsee vanhemmalta kannustusta ja keskustelua

Lapsi kaipaa huomiota monenlaisissa asioissa. Hänen olisi tärkeää kuulla, että häntä rakastetaan juuri sellaisena kuin hän on. Häntä pitää kiittää tekemisistään, mutta vielä tärkeämpää on huomioida lapsen luonteenpiirteitä ja luontaisia ominaisuuksia. Tällöin lapsessa vahvistuu tunne, että hän on tärkeä ihan tällaisenaan. Häntä rakastetaan omana itsenään, ei vain silloin, kun hän tekee ja suorittaa. Lapselle kannattaa antaa myönteistä palautetta ja kiitosta pienistäkin asioista aina, kun siihen on aihetta.

Lapsen itsetunnon kannalta sellaiset harrastukset ovat tärkeitä, joissa lapsi voi tuntea olevansa taitava ja joista hän nauttii. Yksilöllisiä valintoja on hyvä harjoitella pienissä, arkisissa asioissa. Lapsi voi pukeutua eri väriin tai merkkiin kuin muut ja hän voi pitää koulussa eri oppiaineista. Hän oppii tunnistamaan, mitkä asiat tuntuvat omilta ja mitä asioita tai ominaisuuksia hän ei halua liittää itseensä.

Vanhemmat voivat auttaa lasta ennakoimaan erilaisia tilanteita. Hänen kanssaan voi keskustella aiheesta ”Mitä tekisit, jos…?” Yhdessä voidaan kuvitella, mitä erilaisista valinnoista seuraa. Lapsi pelkää eniten, että hän joutuu naurunalaiseksi, syrjityksi tai jätetyksi. Yhdessä kannattaa miettiä, mitä lapsi voisi näissä tilanteissa tehdä. Pahimpien pelkojen käsittely mielikuvissa vahvistaa voimavaroja ja tuntuu helpottavalta. Mielikuvien avulla lapsi löytää keinot, joilla selviäisi hankalista tilanteista.

Mietittävää vanhemmille

  • Missä asioissa lapsesi on hyvä, millaisissa asioissa hän on onnistunut?
  • Mistä olet iloinen ja ylpeä lapsessasi?
  • Kerro lapsellesi, mitä vastasit edellisiin kysymyksiin. Yritä tehdä lapsen kehumisesta säännöllinen tapa.
  • Voisitko antaa lapsellesi jonkin uuden tehtävän, josta hän selviytyisi ja saisi onnistumisen kokemuksia? Tehtävä voi olla jokin kodin ulkopuolella hoidettava tai omassa kodissa tehtävä tärkeä asia, kuten oman huoneen säännöllinen siistiminen.
  • Keskustele lapsesi kanssa, mitä asioita elämässä pitää uskaltaa kokeilla.

Aiheeseen liittyvät