Uutiset

Uutisissa esitetään usein tapahtumia, jotka hämmentävät tai pelottavat lapsia. Alle kouluikäisten ei tarvitse seurata uutisia.

Kaikkia lapsia on hyvä suojella sellaisilta uutistapahtumilta, jotka voivat järkyttää heitä. Jos uutisissa kerrotaan tapahtumista jotka eivät sovi lapselle, oma uutisten seuraaminen kannattaa ajoittaa niin, etteivät lapset niitä vahingossa näe.

Lapset voivat säikähtää uutisissa näkemäänsä inhimillistä hätää, katastrofeja, sotaa tai väkivaltaa. Yksittäiset kuvat ja äänet voivat pelottaa kaikenikäisiä, mutta etenkin pieniä lapsia, jotka eivät seuraa uutisia tarkoituksella.

Uutiset tavoittavat koululaiset lööppien, kännyköiden ja television kautta. Koululaiset osaavat kuvitella uutisissa kuvatut uhat omalle kohdalleen, mutta eivät osaa aina arvioida vaaran todennäköisyyttä.

Mitä lähempänä uutisissa kerrotut asiat tapahtuvat tai mitä läheisemmäksi ne mielletään, sen voimakkaamman reaktion uutiset yleensä aiheuttavat. Uutiset saavat lapsen pohtimaan tilanteen mahdollisuutta omassa tai läheistensä elämässä. Usein uutisten aiheuttaman ahdistuksen syynä onkin lapsen kokema huoli lapsen itsensä tai hänen läheistensä hyvinvoinnista.

Jos lapsi pelästyy uutisia

  • Rauhoita ja anna turvaa. Jos huomaat lapsen pelästyvän jotain uutista, varmista, ettei hän joudu jatkamaan katselua. Lohduta lasta välittömästi esimerkiksi ottamalla lapsi kainaloon tai syliin, silitä hiuksia ja osoita, että lapsi on turvassa.
  • Kysy miltä tuntuu ja kuuntele. Lapsen ei ole aina helppo kertoa tuntemuksistaan aikuiselle. Lapsella ei ole välttämättä käsitteitä ja sanoja kuvata huoliaan ja määritellä pahaa oloaan. Kokemusta voi myös olla vaikeaa sanoittaa jälkikäteen. Jos lapsi ei itse ala kertoa tuntemuksistaan, kysy ensin vaikka jostain muusta uutisissa kerrotusta. Anna lapselle mahdollisuus kertoa kokemuksestaan omin sanoin ja ole valmis kuuntelemaan.
  • Selitä rehellisesti ja ikätasoisesti. Kerro lapselle hänen ikänsä vaatimalla tavalla mistä uutisessa on kyse. Mitä pienempi lapsi on, kerro tapahtumista sitä yleisemmällä tasolla. Lapsen esittämät kysymykset kuvastavat hänen tapaansa ymmärtää tapahtunutta, joten niihin kannattaa vastata samantapaisesti. Vastauksissa on hyvä olla rehellinen ja kertoa tosiasiat lyhyesti, jotta lapsi ei ala kuvitella tapahtumien seuraamuksia liiaksi mielessään.
  • Pysy rauhallisena. Jo pienikin lapsi aistii vanhemman järkytyksen ja surun huolimatta siitä, mitä vanhempi puhuu. Onkin hyvä pysyä itse mahdollisimman rauhallisena kun keskustelee lapsen kanssa.  Kun vanhempi pystyy välittämään lapselle turvallisuuden tunteen, lapsen olo helpottuu, vaikka häntä saattaisikin vielä pelottaa. Jos vanhempi on itse syvästi järkyttynyt uutisista, keskustelua kannattaa lykätä tai miettiä, voisiko joku toinen lapsen läheinen tarjota hänelle turvaa.
  • Käy asia uudelleen läpi, jos on tarvetta. Uutisissa nähty voi päätyä lapsen piirustuksiin, leikkeihin ja uniin. Vaikeaksi koetun asian käsittelemistä jatketaan monin tavoin. Vanhemmat lapset keskustelevat myös keskenään heitä koskettaneista tapahtumista. Kokemusta on hyvä käydä uudelleen läpi ja pohtia millaisia pelkoja uutinen herätti, jos
    • lapsi näyttää jatkavan aiheen käsittelyä pitkään
    • aiheen työstäminen on pakonomaista
    • aiheen työstäminen häiritsee muuta elämää

Aiheeseen liittyvät