Verkkoympäristöt osana arkea

Artikkelin on kirjoittanut Tukholman yliopiston tietotekniikan laitoksen yliopistonlehtori ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian dosentti Airi Lampinen.

Sosiaalisen median sisältötulvassa luoviminen vaatii kriittistä medialukutaitoa, joka edellyttää nykyään myös alusta- ja algoritmiymmärrystä. Tällainen ymmärrys ei kehity itsestään samaa tahtia kuin vaikkapa sosiaalisen median arkiset käyttötaidot.

Verkkopalvelut ovat kiinteä osa arkista elämää. Niiden puoleen käännytään yhä useammissa virallisissa yhteyksissä, kuten kouluissa ja harrastustoiminnassa. Ne ovat myös tärkeitä nuorten vertaistoiminnassa.

Kaupalliset intressit vaikuttavat toimintaamme ja median käyttöömme

Verkkoympäristöjen ja mediasisältöjen äärellä toimii paljon erilaisia kaupallisia toimijoitatahoja.

”Jos et maksa siitä, olet tuote.” Tämä oppi tulee usein vastaan verkkoympäristöistä puhuttaessa. Monet suosituimmista verkkoalustoista voi ottaa käyttöön maksamatta euroakaan. Verkkoalustojen toiminnassa ei kuitenkaan tyypillisesti ole kyse hyväntekeväisyydestä tai verovaroin tarjotuista palveluista, vaan liiketoiminnasta.

Vaikka verkkoalustojen liiketoiminnan välikappaleena oleminen voi huolettaa, huolipuheen vastapainona on syytä muistaa niiden arvokkaat piirteet: ne tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen, tiedonhankintaan, viihteeseen, ja hauskanpitoon.

Sisällön ja palvelun tarjoamiseen liittyviä logiikoita

Verkkoalustojen tavoitteena on tyypillisesti pitää käyttäjät sivustoilla mahdollisimman kauan. Kun liiketoiminta pohjautuu mainontaan, tavallisen käyttäjän klikkaukset ja hänestä kerättävä tieto ovat se tuote, jonka tarjoamme korvauksena “ilmaisesta” palvelusta. Verkon toimintalogiikat eivät kuitenkaan pelkisty teknologiaan – toimintaamme verkossa ohjaavat myös toiset ihmiset ja omat aiemmat valintamme.

Muutamia esimerkkejä verkkoympäristöjen suostuttelukoukuista:

  • Katsottuasi kissavideon YouTubesta, sinulle suositellaan lisää kissavideoita
  • Pelin uudet päivitykset, lootboxit ja mahdollisuudet ostaa uusia hahmoja ja ominaisuuksia
  • Ilmoitukset
  • Snapchatin streakit
  • Kuvaohjelmapalveluissa katsotun videon jälkeen alkaa automaattisesti uusi video

Keskustele lapsen tai nuoren kanssa mitä muita esimerkkejä keksitte?

Suoraa ja epäsuoraa mainontaa

Oman haasteensa mediankäyttöön tuovat myös erilaiset kaupalliset sisällöt. Mediassa ja verkkoalustoilla esiintyy suoraa ja epäsuoraa mainontaa. Erilliset mainokset on helpompi tunnistaa myyntipuheeksi, mutta erilaisten vaikuttajien eli “influencereiden” ja tubettajien viestinnässä vilahtelevien kaupallisten vaikutteiden tunnistaminen voi vaatia suurempaa harjaantumista.

Näihin hetkiin voi valmistautua keskustelemalla ja tukemalla lasten ja nuorten taitoja navigoida ja pärjätä verkkoympäristöissä.

Pohdi lapsen tai nuoren kanssa:

  • Minkälaisia merkkejä mainonnasta voi eri sisällöstä löytyä?
  • Miksi tubettajat esittelevät videoillaan erilaisia tuotteita?

Aiheeseen liittyvät