Ahdistus ja pelot
Kukaan ei voi välttyä huolilta, jännittämiseltä ja pelottavilta hetkiltä. Ne tuntuvat kaikki vähän samalla tavalla epämiellyttäviltä olotiloilta, mutta ahdistuneisuuden aste on lievempi huolessa kuin pelossa, puhumattakaan paniikista.
Huoli ja hätä tuntuvat elimistössä. Sydän jyskyttää, kädet hikoilevat, ääni vapisee. Ajattelu on pullollaan liioittelevia, katastrofaalisia uskomuksia siitä, miten jotain ihan tavattoman kamalaa voi kohta tapahtua.
![]() |
Ahdistustuntemuksia ovat:
- Pelko, ettei selviydy
- Pelko, että tulee hylätyksi
- Pelko, että ei hallitse tilannetta
- Pelko, että tulee hulluksi ja tekee jotain kauheaa, kontrolloimatonta
- Häpeä jostakin, esimerkiksi kiusatuksi joutumisesta
- Sydämen kiivas tykyttely
- Hikoilu
- Sisäinen vapina ja käsien tärinä
- Tunne, että ei pysty hengittämään, koska on pala kurkussa
- Puristava painon tunne rintakehässä
- Huimaus ja kokemus, että voi kohta pyörtyä
- Katastrofiajatukset: ”Kamalaa, jos muut huomaavat.” ”Koira varmasti hyökkää päälleni ja puree.” ”Minulla on varmasti tappava aivokasvain, koska pää tuntuu niin oudolta?”
Elimistö vastaa luonnostaan kaikkeen uhkaan hälytysreaktiolla, synnynnäisellä mekanismilla, joka laittaa ihmisen taistelemaan tai pakenemaan. Sympaattinen hermosto käynnistyy ja lisämunuaiset erittävät adrenaliinia, joiden seurauksena elimistömme on valmis kohtaamaan vaaran. Hälytystila saa elimistössä suuren määrän energiaa liikkeelle ja auttaa ihmisen selviytymään hetkessä hengenvaarallisesta tilanteesta. Luolamiehelle tämä oli elintärkeä kyky, mutta se on täysin ylimitoitettu valmiustila esimerkiksi nykypäivän nuoren esitelmänpitotilanteeseen.
Meillä on kova työ tulla toimeen luolamieselimistömme kanssa. Tulkitsemme elimistön reaktiot helposti väärin ja hätäännymme niistä lisää. Kun hätääntyneenä ajattelemme, että tilanne on tosi pelottava, koska sydänkin näin hakkaa, elimistömme reagoi paniikkiajatukseemme entistä voimallisemmin. Lopputulos on todella inhottava ajatusten, tunteiden ja kropan yhteistulos, noidankehä, jonka ihminen kokee kokonaisvaltaisena ahdistuksena.
