Siirry sisältöön

1929

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ollut mukana lasten, nuorten ja perheiden elämässä jo sadan vuoden ajan – sinunkin lapsuudessasi.

Syötä alle syntymävuotesi ja tee aikamatka lapsuuteesi!

Tutustu MLL:n historiaan

1920–1924

Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitto perustetaan lokakuun 4. päivänä 1920. 

Sanomalehdet kautta maan julkaisivat ”Kenraali Mannerheimin vetoomuksen Suomen kansalle”, jossa tämä kehottaa kaikki suomalaisia tukemaan liiton työtä. Vetoomus saa laajasti huomiota ja samana vuonna perustetaan myös liiton ensimmäiset paikallisosastot. Ensimmäisenä on Hanko, jonka osasto saa alkunsa 24.10.1920. Liiton perustamisen yhtenä syynä on vuonna 1918 käyty sisällissota, jonka jäljiltä tuhannet perheet olivat vailla toista vanhempaa tai toimeentuloa.  

Alppilamppua (kuvassa) käytettiin Lastenlinnassa mm. riisitaudin ja maitoruven hoitoon.

1925–1929

Liitto käynnistää ensimmäisenä Suomessa kasvatusneuvolatyön, joka pohjautuu yksilölliseen ja henkilökohtaiseen sosiaalityöhön. Metodina se oli Suomessa uusi ja sen tavoitteena oli ongelmista kärsineiden koululaisten tilanteen parantaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy. Työn jakoivat sosiaalityöntekijä ja lääkäri, ja sen malli tuli Yhdysvalloista, jossa saivat oppia liiton ensimmäiset ”psykiatris-yhteiskunnalliset” työntekijät.

Haagan terveysasemalla MLL otti käyttöön monia uusia toimintamuotoja, jotka levisivät koko maahan. Kuvassa opetellaan hampaidenpesua.

1930–1934

1930-luvun alussa Suomessa on pula-aika, ja monessa perheessä kärsitään työttömyyden aiheuttamasta köyhyydestä. MLL perustaa yhä enemmän maatalouskerhoja, joissa lapset voivat kasvattaa vihanneksia perheen ruuaksi. Se käy jopa neuvotteluja tukkukauppiaiden kanssa siitä, että lapset saisivat tuotteitaan myyntiin ja siten kaivattuja lisäansioita perheelleen.

Kuvassa seinäjokelaislapset leikkimässä herneidenkeruuleikkiä kesäkaitsijansa silmien alla.

1935–1939

Liiton aloitteesta perustetaan kouluylilääkärin toimi kouluterveydenhuollon aseman vahvistamiseksi. MLL:n paikallisyhdistykset keräävät varoja hankkiakseen kunnankätilöille kiertokoreja, äitiyspakkauksen edeltäjiä. Koska valmisvaatteita ei ole, yhdistysaktiivit ompelevat itse kiertokoreihin tulevat vaatetavarat. Pikkuvauvojen äitejä avustetaan perustamalla Lastenlinnan yhteyteen äidinmaitokeskus.

Mikkelin kaupungin eri maatalouskerhot yhteiskuvassa. Omaehtoinen viljelystoiminta oli suosittu harrastus.

1940–1944

Sotavuodet mullistavat koko Suomen ja myös MLL:n arjen. Liiton kanslia muuttaa pommitusten moukaroimasta Helsingistä Vaasaan, kansliapäällikkö Erik Mandelinin kotikaupunkiin. MLL perustaa Sotakummivaliokunnan, joka järjestää sotaorvoille tai muuten sodan kaltoin kohtelemille lapsille omia sotakummeja auttamaan ja tukemaan heitä. Vuoden 1942 loppuun mennessä sotakummi on jo yli 30 000 lapsella. Tarvetta onkin, sillä sota iskee kovasti pientilavaltaisen Suomen kotitalouksiin. Jatkosodan sytyttyä monen tilan vilja mätänee peltoihin, kun korjuuväki määrätään rintamalle.

Sotavuosina MLL:n päiväkotitoiminta oli suosittua, kun moni äiti joutui yksin huolehtimaan perheen elatuksesta ja lastenhoidosta. Kuvassa porilaisen päiväkodin lounashetki.

1945–1949

Suomen ja Neuvostoliiton välillä solmitaan Moskovan välirauhansopimus, joka päättää sotatoimet. Rauhanehdot ovat Suomelle raskaat. Alueluovutukset tarkoittivat Karjalan siirtoväen pysyvää asuttamista muualle Suomeen, ja MLL:n paikallisosastot tekivät muiden rinnalla parhaansa tarjotakseen tukea kotinsa menettäneille pakolaisille.

MLL:n kesätoiminta toi naurua ja ystävyyttä monen lapsen elämään.

1950–1954

Savon Lastenlinna vihitään käyttöön 4.6.1950, Gustaf Mannerheimin syntymäpäivänä. 1920-luvulla yhteen liittyneiden MLL:n ja SPR:n tiet erkanevat, ja MLL perustaa oman piiriorganisaationsa. 1920-luvulla alkunsa saanut mielenterveystyö jäsentyy entisestään, kun mentaalihygieninen toimisto (myöh. Mielenterveystoimisto) perustetaan ohjaamaan lisääntyvää lasten ja nuorten mielenterveystyötä. Vuonna 1947 perustettu Metsäkummun tarkkailukoti annetaan Helsingin kaupungin haltuun. Siellä MLL on kehittänyt esimerkiksi leikkiterapiaa, ensimmäisenä Suomessa.

Linnanmäen huvipuisto Helsingin Vesilinnanmäellä oli ja on edelleen paikka ilolle ja riemulle. Sitä ylläpitää Lasten päivän säätiö. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

1955–1959

Vuoteen 1955 mennessä terveystaloja on lähes jokaisessa Suomen kunnassa, yhteensä yli 500. Julkisen terveydenhoitojärjestelmän kehittyessä liiton ylläpitämät laitokset kuitenkin alkavat vähitellen siirtyä kuntien ylläpidettäviksi. MLL:n arvokkaita resursseja vapautuu uusien ongelmien ratkomiseen, ja se perustaa silmähuoltovaliokunnan suunnittelemaan lasten näöntarkastusten ja silmähuollon järjestämistä koko maassa.

MLL:n uimakoulut olivat yhä suositumpia 1950-luvulla. Vuosittain uimakouluun osallistuivat kymmenet tuhannet lapset.

1960–1964

Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliitosta tulee Mannerheimin Lastensuojeluliitto sääntöuudistuksen myötä ja samalla liiton puheenjohtajana 40 vuotta toiminut Arvo Ylppö jättää luottamustehtävänsä.

Lastenlinnan potilaat ja henkilökunta ihailevat lahjoituksena saatuja appelsiineja. Ne olivat vielä 1960-luvulla harvinaista herkkua.

1965–1969

MLL:n uusi komea toimitalo valmistuu vanhan Lastenlinnan tontille Helsingin Toiselle linjalle.

Liiton koulutustoiminta laajenee, kun yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa perustettu kodinhoitajaopisto avautuu Tampereella. Kodinhoitajia työllistyy sekä kuntiin että yksityisiin perheisiin.

Noormarkkulaiset lapset viettämässä kesäpäivää Noormarkun lastentalolla.

1970-1974

Kansainvälisiin uutisiin levinneet kuvat Biafran sodan jaloissa kärsineistä lapsista nostavat monessa hyväntekeväisyysjärjestössä esiin halun auttaa kurjemmissa oloissa eläviä lapsia. Myös MLL:n toiminta laajentuu maailmalle, kun se käynnistää TIFLI-kampanjan neuvolatoiminnan edistämiseksi Afganistanissa, Perussa ja Tunisiassa. Ensimmäisen onnistuneen kehitysyhteistyöhankkeen rohkaisemana liitto käynnistää äitiys- ja lastenneuvolahankkeen Pohjois-Nigeriassa.

Päivähoidon järjestäminen oli suuri kysymys 1970-luvun alussa. Liiton paikallisyhdistykset järjestivät päivähoitoa sekä leikkikouluja. Kuva Vihdistä.

1975–1979

Liiton tuottama, hyvin suosittu Neuvolahammashoidon käsikirja on ahkerassa käytössä neuvoloissa kautta maan. Lähes satavuotisen taistelun jälkeen karies saadaankin viimein 1970-luvun kuluessa kuriin, kun fluorihammastahnat tulevat kauppojen hyllylle. MLL:n asialistalla hammashoidon valistus on ollut jo vuosikymmeniä, käytännössä koko sen toiminnan ajan.

Hellyyden puolesta, väkivaltaa vastaan -kampanjalla MLL halusi kiinnittää huomiota sarjakuvien ja elokuvien väkivaltaan. Rohkea juliste herätti runsaasti huomiota.

1980–1984

MLL:n Uudenmaan piiri käynnistää Helsingin Kannelmäessä lasten ja nuorten puhelinpalvelun, johon lapset voivat soittaa ja purkaa tuntojaan. Suosittu Lasten ja nuorten puhelin leviää nopeasti muuallekin maahan, ja työstä tulee yksi MLL:n näkyvimmistä toimintamuodoista. Puhelinpalvelun yleisin soittajaryhmä on lapset, joilla ”ei ole mitään tekemistä”, jotka ovat juttuseuraa vailla. Lasten ja nuorten puhelimen rinnalle perustetaan pian lapsille ja lapsiperheille suunnattu lakimiesneuvontapalvelu, lapsiasiamies.

Lystisunnuntai oli MLL:n organisoima, kaikkien perheiden yhteinen leikkipäivä. Leikit pohjautuivat suomalaiseen kansanperinteeseen.

1985–1989

Hämeen piirin johdolla liitto järjestää valtakunnallisen Festa-nuorisotapahtuman Tampereen Pirkka-hallissa. Suosittu tapahtuma esittelee nuorille potentiaalisia työpaikkoja ja järjestötoimintaa.

Väkivaltaviihteen haittojen torjumiseksi liitto käynnistää kotien TV-koulun, minkä lisäksi liitto vetoaa opetusministeriin väkivaltaviihteen hillitsemiseksi. Suomeen tuleekin vuonna 1987 Euroopan tiukin videosensuurilaki, joka kieltää kokonaan alle 18-vuotiailta kiellettyjen videoelokuvien myynnin ja vuokrauksen.

Lasten ja nuorten puhelin sekä tukioppilastoiminta olivat näkyvästi esillä MLL:n järjestämässä Festa-nuorisotapahtumassa vuonna 1985.

1990–1994

Valtakunnallinen Koulurauhan julistus kajahtaa ensimmäisen kerran Turusta vuonna 1990, osana MLL:n, SPR:n ja Folkhälsanin yhteistä Väkivallaton-kampanjaa. Kampanja innostaa eri puolilla Suomea tekemään työtä väkivallan ehkäisemiseksi. Uudenmaan piirissä aloitetaan Vanhempainpuhelin-kokeilu ja samoihin aikoihin Lasten ja Nuorten Puhelin laajentuu kattamaan koko maan.

Maisa Krokforsin, Liisa Laaksosen ja Maija Salon suosittu Körö körö (1991) sisälsi loruja ja pieniä lauluja. Siitä otettiin uusi painos vielä vuonna 2001. Kirjan perinteiset tuutulaulut yhdistivät sukupolvia.

1995–1999

MLL:n perhekahviloita on jo yli 300 eri puolilla maata. Suosittu toimintamalli yhdistää lapsiperheitä ja tarjoaa vertaistukea niin vaikeissa kuin iloisissakin arjen tilanteissa. Monet liiton perhekahviloista auttavat konkreettisesti yhteiskunnallisessa haasteessa, kun ne työllistävät pitkäaikaistyöttömiä liiton Tartu Toimeen! -hankkeen tiimoilta. Vaikka laman selkä on taittunut, pitkäaikaistyöttömyys on ilmiönä tullut jäädäkseen, ja moni perhe kamppailee edelleen taloudellisissa vaikeuksissa.

Elokuussa julistettava koulurauha kerää yhteen iloisia lapsia ja nuoria. Vakiintunut perinne muistuttaa, että kaikilla on oikeus turvalliseen kouluympäristöön.

2000–2004

Ensimmäistä kertaa vuonna 2000 järjestetty Hyvä alku koulutielle -kampanja juhlistaa ekaluokkalaisten koulunalkua. Liiton järjestämä Lapsi-foorumi tuo yhteen eri tahoja ay-liikkeestä taiteilijoihin pohtimaan lasten hyvinvointia. MLL:n iltapäiväkerhotoiminta laajentuu Raha-automaattiyhdistyksen tuella. 1970-luvun alussa avattu Lasten ja nuorten lääkäriasema Ruusula myydään Mehiläinen Oyj:lle. Liitto tuottaa lapsen kotisairaanhoidon ja vammaisen lapsen hoitopalveluita kaikkien piirien alueella ja tarjoaa perheille ja myös yrityksille lastenhoitopalveluita.

Hyvä alku koulutielle -pakettiin kuului repun ohella mm. infopaketti vanhemmille, Ekaluokkalaisen kirja sekä aina tärkeä heijastin.

2005–2009

MLL käynnistää vapaaehtoisten johtamiskoulutuksen ja suositut Puheenjohtajapäivät parantaakseen keskusjärjestön ja paikallisyhdistysten välistä vuorovaikutusta. Vapaaehtoistoiminnan tukeminen vahvistaa liiton toimintaa yhteisöjen tasolla, lähellä perheitä.

EU ja lapsen oikeudet -julistekilpailuun osallistui 42 joukkuetta. Kilpailutyöt katsovat tulevaisuuteen.

2010–2014

MLL:n runsas kiusaamisen vastainen työ pitää sisällään muun muassa Yhteisvastuu-keräyksen tuella toteutetun Kaikille kaveri -hankkeen ja koulujen käyttöön tuotettuja aineistoja verkkokiusaamista vastaan. Kouluissa tehtävä tukioppilastyö laajentuu, kun MLL aloittaa toisen asteen oppilaitoksissa tutortoiminnan. Nuorten syrjäytyminen huolettaa kautta yhteiskunnan. Ilmiö on yhdistynyt jatkuvaan tuloerojen kasvuun.

Vuonna 2014 koulurauhanjulistus kajahti Oulusta.

2015–2019

Koko Suomi Leikkii -hanke kouluttaa Terhokerhoihin leikkilähettejä ja leikkiä tuetaan myös avaamalla Leikkipankki-sivusto. Se kokoaa yhteen suomalaisia leikkejä kaikkien iloksi.

Kuvassa näkyvä Koko Suomi Leikkii -tapahtuma Helsingin Narinkkatorilla vuonna 2016 sai lapset liikkeelle.

2020–

MLL juhlii satavuotista historiaansa ja valmistautuu seuraavalle vuosisadalleen.

MLL:n juhlavuonna 2020 podettiin maailmanlaajuista koronaviruspandemiaa. Myös MLL:n juhlavuoden pääjuhlat, koko Suomen lastenjuhla, siirtyi vuodelle 2021. Juhlimme yhdessä 3.10.2021

Takaisin ylös