Siirry sisältöön

Osio 4. Positiivinen pedagogiikka

Vahvuuksia ja innostavaa sekä motivoivaa palautetta.

Onnistuneen kerhokokemuksen toteuttaminen on kiinni monista asioista, kuten aidoista kohtaamisen hetkistä, ryhmän dynamiikasta ja resursseista. Uskomme ja toivomme, että jokainen kerho on ainutlaatuinen ja osallistujiensa näköinen. Tarjoamalla innostavaa palautetta ja kannustamalla vahvuuksien tunnistamiseen, voimme tarjota onnistumisen kokemuksia jokaiselle kerholaiselle.

Tässä osiossa tutustut positiiviseen pedagogiikkaan ja pohdit miten palautetta tulisi antaa. Syventävässä osiossa kuulet ohjaajien esittämiin palautteen antamiseen liittyviin kysymyksiin konkreettisia neuvoja.

 

Aikaseikkailu-kerhoon osallistuneita lapsia

Millainen palaute rohkaisee lasta yrittämään ja sinnikkäästi jatkamaan harjoittelemista? Millainen palaute taas lannistaa tai vie lopunkin yrittämishalun uuden edessä?

Aikaseikkailu-kerho ja positiivinen pedagogiikka

Aikaseikkailu-kerhossa haluamme mahdollistaa, että jokainen lapsi tulisi tietoisemmaksi omista kyvyistään ja vahvuuksistaan. Näihin asioihin kiinnitetään huomiota ohjaajan tukemana jokaisella kerhokerralla.

Ryhmätehtävien yhteydessä jokainen lapsi saa vahvuus-osaamismerkin liimattavaksi kerhokarttaan. Näin kerhon kuluessa rakennetaan omaa vahvuussuoraa.

Aikaseikkailu-kerhossa vahvuus-osaamismerkkejä kerätään ryhmätehtävien yhteydessä. Kerhovihon kerhokartan alareunaan muodostuu kerhon aikana vahvuussuora. Osaamismerkit pohjautuvat VIA-luokitteluun ja kuuteen hyvealueeseen: viisaus ja tieto, rohkeus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus, henkisyys.

Videolla kasvatustieteen tohtori ja erityispedagogi Erja Sandberg kertoo, mistä positiivisesta pedagogiikasta on kyse. Pohdi videota katsoessasi, että miten voisit itse tukea vahvuuskielen kehittymistä ja miksi lapsien tulisi oppia omat vahvat puolet.

Videon kesto on 13:40 minuuttia. Suosittelemme katsomaan ainakin kohtaan 2:37 asti. Videon tekijä: Antti Karhu.

Innostavan ja motivoivan palautteen antaminen

Innostuneisuus mahdollistaa oman ajattelun laajenemisen, näkökulmien omaksumisen ja omien taitojen kehittymisen. Aikaseikkailu-kerhon tavoitteena on ruokkia lapsen innostuneisuutta ja uteliaisuutta tarjoamalla asioita ja onnistumisenkokemuksia, jotka tukevat lapsen kehitystä sekä motivaatiota.

Hyvän itsetunnon varmistamiseksi jokaisen lapsen tulisi saada viisi myönteistä palautta yhtä kriittistä palautetta kohden. Anna palautetta yrittämisestä ja harjoittelemisesta. Älä pelkästään lopputuloksesta, oppimisesta tai taitojen kartuttamisesta.

 

Onnistumiset ovat monenlaisia – välillä hiirenaskeleita ja välillä jättiläisen harppauksia. Meidän aikuisten tehtävänä on huomata kaikki onnistumiset.

Kasvatustieteen tohtori ja erityispedagogi Erja Sandberg
LUKUVINKKI: Innostavan ja motivoivan palautteen antaminen, 2020

 

Onnistuminen innostaa ja motivoi jokaista lasta. Ohjaajan palaute, niin kehonkieli, ilmeet, eleet kuin sanatkin tarjoavat lapselle kokemuksia onnistumisesta. Pohdi painotatko lapsen yrittämistä, kehittymistä ja näet lapsen pieniä onnistumisia. Tuetko lapsen ajattelua, innostuneisuutta ja motivaatiota?

 

Tehtävä

Tunnetko sinä hyvin omat vahvuutesi? Ota itsellesi 15 minuuttia aikaa ja toteuta suomenkielinen, maksuton ja tieteelliseen tutkimukseen pohjaava VIA-vahvuustesti.

Pohdi saamiasi ydinvahvuuksia.

  • Oletko samaa mieltä?
  • Miten käytät näitä ominaisuuksia työssäsi?

Kirjaudu ja toteuta testi

Yhteenveto

Loistavaa olet suorittanut melkein koko koulutuksen! Ennen kuin siirryt Aikaseikkailun aloittamiseen, voit tutustua syventävässä osiossa konkreettisiin vinkkeihin ja neuvoihin palautteen antamisesta.

Syventävä osio

Kysymyksiä positiivisesta pedagogiikasta

HUOMIO: Tutustu syventävään osioon heti tai palaa aiheeseen silloin, kun se on sinulle ajankohtainen.

Kasvatustieteen tohtori ja erityispedagogi Erja Sandberg vastaa videolla (10:05 min) kerho-ohjaajilta saatuihin kysymyksiin.

Kysymyksiä:

  1. Miten toimitaan kun kaikki ei mene myönteisesti?
  2. Miten kriittistä palautetta tulee antaa?
  3. Mistä voi olla varma, että antaa riittävästi myönteistä palautetta?

 

Video sisältää tekstityksen.


Yhteenveto

  • Huomataan vahvuusperustaisen toiminnan vaa´an molemmat puolet. Vasemmalla tuen- ja ohjauksen tarpeet. Oikealla taidot ja osaamiset.
  • Jokaisesta lapsesta löytyy vaa´an molemmat puolet. Kiinnitetään näihin huomiota.
  • Lapsi määrittelee itseään, omaa osaamistaan ja toimintaansa saadun palautteen perusteella.
  • Lapsen hyvän itsetunnon ja minäkäsityksen muodostumisen sekä motivoinnin kannalta palautteenantamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. 
  • Annetaan hyvää palautetta, kun nähdään lapsen toimivan oikein.
  • Palautteen antamisen suhdeluku 3:1 on hyvä nyrkkisääntö. Annetaan kolme myönteistä palautetta, aina yhtä kritiikkiä kohden.
  • Opetetaan lapselle aina toimintamalli, miten toivotaan hänen toimivan. Lapset eivät hyödy kielteisestä palautteesta, sillä se ei opeta puuttuvaa taitoa.
  • Usein haastavia tilanteita on lasten kanssa, joilla on pulmia itsesäätelyssä, sosiaalisissa taidoissa tai kielellisessä kehityksessä. Autetaan lasta harjoittelemaan näitä taitoja.
  • Positiivinen palaute muuttaa käyttäytymistä tutkitusti kaikkein tehokkaimmin. Tämän takia, ei kannata kiinnittää liikaa huomioita hankaliin hetkiin tai käyttää ei- ja älä-kieltä.

Takaisin ylös