Innostavan ja motivoivan palautteen antaminen

Kirjoittaja on kasvatustieteen tohtori ja erityispedagogi Erja Sandberg.

Innostuneisuus on avain moneen uuteen ja upeaan asiaan, oman ajattelun laajenemiseen, näkökulmien omaksumiseen ja omien taitojen kehittymiseen. Lapsi rakentaa taidoillaan omaa tulevaisuuttaan ja on osana yhteistä tulevaisuutta.

Oletko koskaan pohtinut mistä lapsen kiinnostus syntyy? Mistä oppijan motivaatio kumpuaa? Entä oletko päässyt selvyyteen siitä, miten Sinä voit osallistaa itsesi ja vaikuttaa lapsen innostukseen?

Kuinka saisimme varmistettua jokaisen lapsen ajattelevan, että on mahtavaa opetella uusia taitoja, myös tulevaisuustaitoja?

Aikaseikkailu-kerho ruokkii lapsen uteliaisuutta

Tulevaisuuskerhossa nimeltä Aikaseikkailu lapsi kehittää itseään ja kulkee konkreettisesti pelissä eteenpäin tarinan avulla. Lapsi seikkailee pelikartalla ja rakentaa Aikaseikkailija-hahmoa sekä saa upeita osaamismerkkejä omien taitojen karttumisen myötä. Tässä pelimäisessä kerhossakin tarvitaan niin kiinnostusta, innostuneisuutta kuin motivaatiotakin, jotta jokainen lapsi saa onnistumisenkokemuksia pelin edetessä.

Lapsi on luontaisesti utelias. Me voimme ruokkia lapsen uteliaisuutta kerhossa ja tarjoilla sellaisia asioita, jotka vievät lasta ja lapsen kehitystä eteenpäin, tulevaisuuteen. Meidän tulee innostaa lapsia myös uuteen ajatteluun ja seikkailuun kohti tulevaisuutta.

Onnistumisenkokemukset ruokkivat motivaatiota

Me kaikki janoamme onnistumisenkokemuksia. Onnistumiset vievät meitä eteenpäin hakemaan seuraavaa onnistumista. Onnistuminen innostaa ja motivoi jokaista lasta. Palautteemme – niin kehonkieli, ilmeet, eleet, kuin sanatkin – tarjoavat lapselle juuri kokemuksen onnistumisesta. Me voimme siis vaikuttaa palautteella onnistumisenkokemuksiin.

Miten voisimme siis tarjoilla onnistumisenkokemuksia jokaiselle lapselle? Miten voimme varmistaa, että lapsi hakee seuraavaa onnistumista harjoitellen uusia asioita? Miten huomaisimme ihan jokaisen lapsen pienenkin onnistumisen? Lapsi harjoittelee ja kehittyy. Siten jokainen lapsi myös onnistuu.

Onnistumiset ovat monenlaisia – välillä hiirenaskeleita ja välillä jättiläisen harppauksia. Meidän aikuisten tehtävänä on huomata kaikki onnistumiset.

Palautteen merkitys onnistumisenkokemuksiin

Aikuisen tulee tiedostaa, miten meidän palautteemme vaikuttaa toiseen osapuoleen, ja varsinkin silloin kun kohteena on lapsi. Millainen palaute vie oppijan yrittämistä eteenpäin ja vahvistaa lapsen omia ajatuksia taidon oppimisesta? Minkälainen palaute taas keskeyttää lapsen harjoittelemisen ja voi viedä kiinnostuksen ja innostuksen kokonaan?

Jokaisella aikuisella on vastuu, miten ja mistä annamme lapselle palautetta. Palautteella voimme vahvistaa tai rikkoa lasta. Me aikuiset myös mallitamme ja opetamme palautteenantoa. Moni asia on riippuvainen meidän omista ajatuksistamme, teoistamme, toimintatavoistamme ja palautteestamme.

Keskitytkö sinä lapsen yrittämiseen, kehittymiseen, pieneenkin onnistumiseen ja viet sekä lapsen ajatustapaa, innostuneisuutta ja myös motivaatiota eteenpäin? Toivottavasti.

Miten rakennamme palautteella innostuneisuutta ja motivaatiota?

Tutkimusten mukaan osa lapsista saa pääsääntöisesti positiivista ja osa negatiivista palautetta. On myös lapsia, jotka saavat hyvin vähän mitään palautetta. Kun tutkiskelemme tarkemmin tukea tarvitsevia lapsia, heille tulee usein negatiivista palautetta enemmän kuin hyväksyvää, kannustavaa ja inspiroivaa palautetta. Tukea tarvitsevien lasten ajatukset itsestään, osaamisestaan ja kehittymisestään ovatkin monesti heikommalla tai matalammalla tasolla kuin niillä lapsilla, joita kannustetaan ja innostetaan onnistumisilla eteenpäin.

Tutkimusten mukaan jokaisen lapsen tulisi saada vähintään kolme myönteistä palautetta yhtä kriittistä palautetta kohden

Hyvän itsetunnon ja lapsen hyvinvoinnin varmistamiseksi tavoiteltu suhdeluku on 5:1. Tämä onnistuu helposti sellaisen lapsen kanssa, joka on paikalla, harjoittelee ja osallistuu aktiivisesti. Entäpä lapsi, joka on satunnaisesti paikalla tai välillä poissa? Entäpä lapsi, jolla on jokin tuen tarve, on vaikeata keskittyä tai on oppimiseen liittyviä hankaluuksia? Tällaisella lapsella on usein myös heikompi itsetunto lukuisten epäonnistumisten kokemusten myötä.

Nämäkin lapset kaipaavat moninkertaisesti myönteistä palautetta ja onnistumisenkokemuksia, mikä edelleen vahvistaa itsetuntoa ja antaa motivaatiota uusien taitojen harjoitteluun. Toivottavasti tämä tulevaisuuskerho Aikaiseikkailu voi tsempata myös heitä eteenpäin!

Hyvin tehty, hienosti oivallettu

Tiedämme palautteen linkittyvän motivaatioon.

Palautetta tulee antaa yrittämisestä, harjoittelemisesta, ei vain lopputuloksesta, oppimisesta ja taitojen karttumisesta.

Jokaisen aikuisen tulee tiedostaa, millainen palaute rohkaisee lasta yrittämään ja sinnikkäästi jatkamaan harjoittelemista – mikä taas lannistaa tai vie lopunkin yrittämishalun uuden asian edessä – itsetunnosta tai hyvinvoinnista puhumattakaan. Kannustava palaute motivoi yrittämään yhä uudelleen hankalankin asian äärellä.

Mistä sinä annat palautetta? Miten pidät palautteen avulla lapsen motivaatiota yllä silloin kun tuntuu että oppiminen on vaikeaa?

Innostuneisuudella tulevaisuuteen!

 


Aikaseikkailuprofiili

Erja Sandberg

Ammatti: Kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntija

Lempipeli: Monopoli

Lempiasiani koulussa oli: Keskustelut opettajien ja kaverien kanssa.

Kolme kirjavinkkiäni:

  1. Positiivisen psykologian voima
    Uusitalo-Malmivaara, Lotta (2014)
  2. Mindset – menestymisen psykologia
    Dweck, Carol (2018)
  3. Positiivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi
    Leskisenoja, Eliisa & Sandberg, Erja (2019)

Näiden helppolukuisten kirjojen avulla pääset pohtimaan lisää esimerkiksi ajattelun taitoja, palautteenantoa, motivaation rakentumista ja lapsen innostuneisuutta. Pääset syvemmälle psykologisten näkökulmien vaikutukseen lapsen elämässä. Pääset osallistumaan jokaisen lapsen hyvinvoinnin rakentamiseen ja rakentumiseen.


 

Aiheeseen liittyvät

Kerhotoiminta: Aikaseikkailu