SuperDigikoulu rikkoi ennätyksiä - Yli 100 000 koululaista mukana
Keskiviikkona 4.11. toteutettiin SuperDigikoulu-etäoppitunti, jonka tavoitteena on levittää ajankohtaista digitietoa lapsille ja nuorille. Aiemmin SuperDigikoulu on järjestetty yläkoululaisille, mutta nyt ensimmäistä kertaa myös alakoulujen 3.–6.-luokkaiset saivat oman oppituntinsa. SuperDigikoulun toteuttivat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja tietoliikenneyritys Elisa.
Yläkoululaisille suunnatussa SuperDigikoulussa pohdittiin muun muassa mediankäytön riskejä ja rajoja, älylaitteiden käytön vaikutuksia, netin turvallisuutta sekä tekoälyyn liittyviä kinkkisiä kysymyksiä. Alakoulujen SuperDigikoulussa keskusteltiin muun muassa nettikiusaamisesta, tekoälystä ja ruutuajasta.
Alakoulujen SuperDigikoulussa asiantuntijoina toimivat Elisan tekoälykehityksestä vastaava johtaja Nina Marila, erikoistutkija Eero Haapala ja MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Jenni Nevala. Yläkoulujen oppitunnilla asiantuntijoina olivat erityistason psykoterapeutti ja Suomen Supernanny Pia Penttala, tekoälyasiantuntija Jarno Alastalo, erikoistutkija Eero Haapala, MLL:n digitaalisen nuorisotyön asiantuntija Kaisa Önlen ja Elisan kyberturvallisuusasiantuntija Lauri Rämö. Etäoppitunteja juonsivat somevaikuttajat Ella ja Helmi.
Lasten ja nuorten digiarjessa tapahtuu jatkuvaa muutosta. Vielä kolme vuotta sitten lasten ja nuorten digihyvinvoinnissa puhuttivat erityisesti ruutuaika ja älypuhelimen liikakäyttö. Näiden rinnalle on noussut nopeasti tekoälyn käyttö kriittisesti ja turvallisesti sekä yhä taitavammat huijaukset. Myös nettikiusaamisen muodot moninaistuvat. Koulujen kasvava kiinnostus ajankohtaisiin digitaitoihin näkyy SuperDigikoulun vuosittain kasvaneissa osallistujamäärissä.
Elisan ja MLL:n järjestämän SuperDigikoulun nimellä kulkevalla digihyvinvoinnin oppitunnin tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille käytännön taitoja toimia muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä turvallisesti, kriittisesti ja toisia kunnioittaen.
”Kolme vuotta sitten alakouluikäisten tekoälytaidoista ei puhuttu samalla tavalla kuin nyt. Lapset käyttävät tekoälyä itsekin, joten pelkkien käyttöohjeiden ja medialukutaidon lisäksi tarvitaan ymmärrystä siitä, mihin tekoälyä kannattaa käyttää, milloin sen vastauksiin ei pidä luottaa ja miten sitä käytetään turvallisesti. Digitaitojen opetuksen on pysyttävä teknologian kehityksen tahdissa”, sanoo tekoälyjohtaja Nina Marila Elisalta.
Digiarjen muutos näkyy myös siinä, miten nuoret ovat tekemisissä keskenään. Nettikiusaaminen ei aina ole näkyvää haukkumista tai uhkailua, vaan se voi olla vaikeammin havaittavaa sivuuttamista ja ryhmän ulkopuolelle jättämistä.
”Ulkopuolelle jättäminen voi jäädä aikuiselta kokonaan huomaamatta, vaikka nuorelle kokemus on hyvin todellinen. Siksi aikuisen kannattaa olla kiinnostunut siitä, mitä nuoren digiarjessa tapahtuu, eikä lähestyä asiaa vain ruutuajan tai kieltojen kautta. Nuoret itse toivovat aikuisilta ennen kaikkea kuuntelemista. Myös aikuisten oma tapa toimia verkossa näyttää lapsille ja nuorille esimerkkiä”, sanoo kehittämispäällikkö Paula Aalto Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
- Elisan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteisenä tavoitteena on edistää lasten ja nuorten digihyvinvointia Suomessa.
- SuperDigikoulu on muutaman vuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa koulujen toivomana sisältönä: digiteemoja käsitteleville aiheille on kasvava tarve kouluissa. Tuoretta tietoa tarvitaan, sillä esimerkiksi tekoälyn kehittyessä jo vuodessa tapahtuu paljon muutoksia.
- Vuonna 2026 SuperDigikoulu laajeni ensimmäistä kertaa myös alakoululaisille.
- Suosio on kasvanut vuosi vuodelta: Vuonna 2024 SuperDigikouluun osallistui 70 000 koululaista, ja 95 000 vuonna 2025. Tänä vuonna rikotaan ennätyksiä jälleen, kun mukaan ilmoitettiin kaikkiaan ennätykselliset 104 000 koululaista 1147 koulusta eri puolilta Suomea.
- Kolmessa vuodessa oppitunti on tavoittanut yhteensä yli 250 000 koululaista.
Kuva: Viestintätoimisto Kuulu