Lapsen kasvu ja kehitys

Lapsi kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Täältä löydät tietoa kuhunkin ikäkauteen kuuluvista kehitysvaiheista.

0–1-vuotiaat

Vauva tarvitsee kehittyäkseen vuorovaikutussuhteen toiseen ihmiseen. Vauvalla on valmiuksia ja tarve vuorovaikutukseen syntymästä alkaen. Pysyvä ja läheinen suhde toiseen tai molempiin vanhemmista on ensiarvoista. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänelle kehittyy vauvavaiheessa ja varhaisvuosina hyvä perusturvallisuus.

Lue lisää

1–2-vuotiaat

Toisella ikävuodella lapsi pystyy vaikuttamaan entistä enemmän asioihin ja tapahtumiin. Lapsi oppii kävelemään ja ilmaisemaan itseään ja hän tutustuu itseensä, läheisiinsä ja ympäristöönsä innokkaasti. Lapsi oppii koko ajan uusia asioita – omassa tahdissa. Vanhempien tehtävänä on asettaa rajoja ja kestää lapsen kiukkua.

Lue lisää

2–3-vuotiaat

Kolmannella ikävuodella lapsesta tulee yleensä rauhallisempi ja mukautuvampi kuin ennen. Hän tarkkailee, touhuaa ja oppii uusia taitoja. Lapsi tarvitsee kuitenkin vielä aikuisen jatkuvaa huolenpitoa ja suojelua.

Lue lisää

3–4-vuotiaat

Neljännellä ikävuodella lapsi on usein villi vipeltäjä jolla on vilkas mielikuvitus. Lapsi tarvitsee aikuista pettymysten ja epäonnistumisten sietämisessä sekä toisinaan rauhoittamaan leikkiä.

Lue lisää

4–5-vuotiaat

Tullessaan viidennelle ikävuodelle lapsi alkaa huomioida toisia ihmisiä entistä enemmän. Vaikka lapsi on monessa asiassa itsenäinen, hän tarvitsee kuitenkin vielä vanhempiaan moneen. Lapsi tarvitsee rohkaisua ja tukea aloitteellisuuteen, omaehtoiseen leikkiin sekä sosiaaliseen ja moraaliseen kehitykseensä.

Lue lisää

5–6-vuotiaat

Kuudennella ikävuodella lapsi alkaa olla monessa asiassa itsenäinen. Vaikka lapsi voi jo näyttää isolta, hän tarvitsee yhä päivittäistä huolenpitoa ja hellyyttä. Vanhempien tulee tukea lapsen kaveripiiriin ja liikkumiseen liittyvää itsenäistymistä sekä moraalin kehittymistä. Lapsi kaipaa vanhemmilta rohkaisua sekä kiitosta yrittämisestään.

Lue lisää

6–7-vuotiaat

Seitsemänvuotiaan lapsen elämänpiiri laajenee kotiympäristöjen ulkopuolelle. Koulun aloittaminen tuo uusia asioita koko perheen elämään. Lapsi nauttii lisääntyneestä itsenäisyydestään. Seitsemänvuotiaalle tapahtuu päivän aikana paljon sellaista, mitä vanhemmat eivät näe. Vanhempien tehtävänä on tukea, kannustaa ja rohkaista lasta pärjäämään itsenäisesti näissä tilanteissa.

Lue lisää

7–9-vuotiaat

Eka–tokaluokkalainen lapsi on usein seesteinen, sopeutuva, yhteistyökykyinen, innokas ja nopea oppimaan uutta. Hän voi kuitenkin olla ajoittain vanhempaan takertuva, uhmakas ja tarvita vanhemman erityistä huomiota ja tukea uusissa haasteissa. Välillä lapsi haluaa olla iso ja itsenäinen, välillä taas käpertyä vanhemman syliin.

Lue lisää

9–12-vuotiaat

9–12-vuotias lapsi on usein tasapainoinen, aktiivinen, sosiaalinen ja kiinnostunut monista asioista. Varhaislapsuuden ja kouluun sopeutumisen kuohut on ohitettu ja varsinaiset nuoruusiän tyrskyt ovat vasta edessä. Tämän ikäisen vanhempana on yleensä mukava ja helppo olla. Lapsen elämä on parhaimmillaan ihanaa, huoletonta ja touhukasta seikkailua täynnä mahdollisuuksia.

Lue lisää

12–15-vuotiaat

Missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laaja-alaista kehitystä kuin nuoruudessa. Oma keho muuttuu lapsen vartalosta aikuisen mittoihin, seksuaalisuus voimistuu ja tunne-elämässä kuohuu. Kehittyvät ajattelutaidot avaavat nuorelle uuden maailman ja suhde muihin, erityisesti omiin vanhempiin, muuttuu merkittävästi.

Lue lisää

15–18-vuotiaat

Keskinuoruudessa pahimmat murrosikään kuuluvat myrskyt ovat yleensä jo laantuneet. Nyt nuori totuttelee muuttuneeseen olemukseensa ja etsii omaa identiteettiään. Irtiotto vanhemmista kuuluu tähän vaiheeseen, jossa nuori etsii uudenlaista suhdetta isäänsä ja äitiinsä. Nuori tarvitsee tilaa itsenäistyä, mutta edelleen vanhempiensa tukea ja aikaa.

Lue lisää