Lapsen kasvu ja kehitys

Lapsi kasvaa ja kehittyy vauhdilla. Täältä löydät tietoa kuhunkin ikäkauteen kuuluvista kehitysvaiheista.

Vauva tarvitsee kehittyäkseen vuorovaikutussuhteen toiseen ihmiseen. Vauvalla on valmiuksia ja tarve vuorovaikutukseen syntymästä alkaen. Pysyvä ja läheinen suhde vanhempaan on ensiarvoista. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että hänelle kehittyy vauvavaiheessa ja varhaisvuosina hyvä perusturvallisuus.

Lue lisää 0–1-vuotiaan kehityksestä

Toisella ikävuodella lapsi pystyy vaikuttamaan entistä enemmän asioihin ja tapahtumiin. Lapsi oppii kävelemään ja ilmaisemaan itseään ja hän tutustuu itseensä, läheisiinsä ja ympäristöönsä innokkaasti. Lapsi oppii koko ajan uusia asioita – omassa tahdissa. Vanhemman tärkeä tehtävä on asettaa rajoja ja kestää lapsen kiukkua.

Lue lisää 1–2-vuotiaan kehityksestä

Kolmannella ikävuodella lapsesta tulee yleensä rauhallisempi ja mukautuvampi kuin ennen. Hän tarkkailee, touhuaa ja oppii uusia taitoja. Lapsi tarvitsee kuitenkin vielä aikuisen jatkuvaa huolenpitoa ja suojelua.

Lue lisää 2–3-vuotiaan kehityksestä

Neljännellä ikävuodella lapsi on usein villi vipeltäjä jolla on vilkas mielikuvitus. Lapsi tarvitsee aikuista pettymysten ja epäonnistumisten sietämisessä sekä toisinaan rauhoittamaan leikkiä.

Lue lisää 3–4-vuotiaan kehityksestä

Tullessaan viidennelle ikävuodelle lapsi alkaa huomioida toisia ihmisiä entistä enemmän. Vaikka lapsi on monessa asiassa itsenäinen, hän tarvitsee kuitenkin vielä vanhempaansa moneen. Lapsi tarvitsee rohkaisua ja tukea aloitteellisuuteen, omaehtoiseen leikkiin sekä sosiaaliseen ja moraaliseen kehitykseensä.

Lue lisää 4–5-vuotiaan kehityksestä

Kuudennella ikävuodella lapsi alkaa olla monessa asiassa itsenäinen. Vaikka lapsi voi jo näyttää isolta, hän tarvitsee yhä päivittäistä huolenpitoa ja hellyyttä. Vanhemman on hyvä tulee tukea lapsen kaveripiiriin ja liikkumiseen liittyvää itsenäistymistä sekä moraalin kehittymistä. Lapsi kaipaa vanhemmalta rohkaisua sekä kiitosta yrittämisestään.

Lue lisää 5–6-vuotiaan kehityksestä

Seitsemänvuotiaan lapsen elämänpiiri laajenee kotiympäristöjen ulkopuolelle. Koulun aloittaminen tuo uusia asioita koko perheen elämään. Lapsi nauttii lisääntyneestä itsenäisyydestään. Seitsemänvuotiaalle tapahtuu päivän aikana paljon sellaista, mitä vanhempi ei näe. Vanheman tärkeä tehtävä on tukea, kannustaa ja rohkaista lasta pärjäämään itsenäisesti näissä tilanteissa.

Lue lisää 6–7-vuotiaan kehityksestä

Eka–tokaluokkalainen lapsi on usein seesteinen, sopeutuva, yhteistyökykyinen, innokas ja nopea oppimaan uutta. Hän voi kuitenkin olla ajoittain vanhempaan takertuva, uhmakas ja tarvita vanhemman erityistä huomiota ja tukea uusissa haasteissa. Välillä lapsi haluaa olla iso ja itsenäinen, välillä taas käpertyä vanhemman syliin.

Lue lisää 7–9-vuotiaan kehityksestä

9–12-vuotias lapsi on usein tasapainoinen, aktiivinen, sosiaalinen ja kiinnostunut monista asioista. Varhaislapsuuden ja kouluun sopeutumisen kuohut on ohitettu ja varsinaiset nuoruusiän tyrskyt ovat vasta edessä. Tämän ikäisen vanhempana on yleensä mukava ja helppo olla. Lapsen elämä on parhaimmillaan ihanaa, huoletonta ja touhukasta seikkailua täynnä mahdollisuuksia.

Lue lisää 9–12-vuotiaan kehityksestä

Missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laaja-alaista kehitystä kuin nuoruudessa. Oma keho muuttuu lapsen vartalosta aikuisen mittoihin, seksuaalisuus voimistuu ja tunne-elämässä kuohuu. Kehittyvät ajattelutaidot avaavat nuorelle uuden maailman ja suhde muihin, erityisesti omaan vanhempaan, muuttuu merkittävästi.

Lue lisää 12–15-vuotiaan kehityksestä

Keskinuoruudessa pahimmat murrosikään kuuluvat myrskyt ovat yleensä jo laantuneet. Nyt nuori totuttelee muuttuneeseen olemukseensa ja etsii omaa identiteettiään. Irtiotto vanhemmasta kuuluu tähän vaiheeseen, jossa nuori etsii uudenlaista suhdetta vanhempaan. Nuori tarvitsee tilaa itsenäistyä, mutta edelleen vanhempansa tukea ja aikaa.

Lue lisää 15–18-vuotiaan kehityksestä

Haluatko tukea MLL:n työtä lasten hyväksi?

Lahjoita nyt