Vinkkejä lapsiperheen arkeen

Täältä löydät käytännön vinkkejä lapsiperheen arjessa vastaan tuleviin tilanteisiin.

Tutista luopuminen

Viimeistään 2–3-vuotiaana alkaa olla järkevää auttaa lasta eroon tutista ja tuttipullosta. Pitkittynyt tutin ja tuttipullon käyttö voi aiheuttaa hampaistossa purentavirheitä ja ohjata leukojen kasvua epäedulliseen suuntaan. Ajoita tärkeästä lohdukkeesta luopuminen sellaiseen ajankohtaan, jolloin lapsi on terve ja elämä on muuten mahdollisimman tasaista.

Lue lisää

Kotiunikoulut

Jos lapsella on vaikeuksia nukahtaa tai hän heräilee öisin, unikoulu kotona on turvallinen tapa yrittää muuttaa lapsen unitapoja. Kotiunikoulu sopii yli puolivuotiaiden lasten nukuttamiseen, jolloin lapsi jo pärjää yön ilman tiheää yösyömistä.

Lue lisää

Pieni lapsi erossa vanhemmistaan

Elämässä voi tulla eteen tilanteita, joissa pieni lapsi joutuu olemaan erossa vanhemmistaan. Yleisen kehityspsykologisen ajattelun mukaan lapsi voi olla erossa häntä hoitavasta vanhemmasta yhden vuorokauden lapsen ikävuotta kohti.

Lue lisää

Voiko lapsi olla yksin kotona?

Alakouluikäinen on liian pieni viettämään kokonaisia päiviä toistuvasti yksin kotona. Lapsen ikä ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, jonka mukaan arvioidaan, voiko lapsi jäädä yksin kotiin, ja voiko hän huolehtia nuoremmasta sisaruksestaan – siihen vaikuttaa moni muukin seikka.

Lue lisää

Lapsi pelkää

Lapset kokevat varttuessaan erilaisia pelkoja. Lasten luonteissa ja temperamenteissa on eroja. Toiset lapset ovat herkempiä ja pelkäävät useammin kuin toiset. Vanhemman tärkeä tehtävä on huomioida ja hyväksyä lapsensa yksilöllisyys.

Lue lisää

Lapsi valehtelee

Jos 3-vuotias kertoo, että olohuoneessa on leijona, hän ei valehtele, vaan narraa tai satuilee. 3–4-vuotiaalle lapselle oma mielikuvitusmaailma on yhä hyvin todellinen ja villit mielikuvitustarinat ovat tavallisia.

Lue lisää

Lapsi varastaa

Tietoisuus omasta omistusoikeudesta kehittyy nopeammin kuin toisten ihmisten omistamisen huomioiminen. 1–2-vuotias lapsi tuntee vastustamatonta mielenkiintoa toisen lapsen leluihin, ja voi viedä niitä jopa kotiinsa, mutta ei kuitenkaan antaisi omiansa mistään hinnasta hetkeksikään toiselle.

Lue lisää

Lapsi aloittaa päivähoidon

Päivähoidon aloitus on koko perheelle uusi ja suuri asia. Kotona ollut vanhempi tarttuu taas työelämän tai opiskelun haasteisiin, toisen puolison on ehkä osallistuttava enemmän kotitöihin, ja lapsi elää osan arjestaan uuden hoitajan ja usein uuden lapsiryhmän kanssa.

Lue lisää

Lapsi oppii kuivaksi

Lapset oppivat kuiviksi eri-ikäisinä, yksi aikaisemmin, toinen myöhemmin. Viisas vanhempi ei ota asiasta paineita eikä vaadi lasta kypsymään liian aikaisin.

Lue lisää

Lapsella on vaikeuksia nukahtaa

Useimmilla pikkulapsilla on ajoittain unenhäiriöitä, eikä heitä tahdo saada ajoissa nukkumaan. Siihen on monta syytä. Liian väsynyt lapsi ei vaivu helposti uneen, kuten ei myöskään liian riehakas tai huolestunut lapsi. Toisaalta nukahtamis- ja univaikeudet voivat liittyä kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin kuten esimerkiksi hampaiden puhkeamiseen tai uusien taitojen kuten seisomisen oppimiseen.

Lue lisää

Lapsi syö huonosti

Lähes kaikki vanhemmat ja hoitajat joutuvat kokemaan, että lapsi kieltäytyy syömästä tai syö huonosti. Ruokahalun muutokset johtuvat toisaalta tilannetekijöistä ja toisaalta kehityksellisistä tekijöistä.

Lue lisää

Lapsi on uhmaiässä

Uhmaikä alkaa yleensä hieman ennen tai jälkeen 2-vuotispäivän ja kestää vaihtelevan ajan. Useimmilla se laantuu viimeistään 4–5-vuotiaana, osalla jo aiemmin.

Lue lisää

Lapsi kokeilee rajoja

On hyvä, että kotona on ilmapiiri, jossa kaikenlaisten tunteiden näyttäminen on turvallista ja luvallista. Lapsen on tärkeää oppia esittämään omia mielipiteitä ja saada kehitystasonsa mukaisia mahdollisuuksia tehdä itseään koskevia päätöksiä ja valintoja. Tunteet ovat sallittuja, mutta niiden sopivaa ilmaisua on opeteltava, esimerkiksi toisia ihmisiä tai esineitä ei saa vahingoittaa.

Lue lisää

Mustasukkaisuutta, kun perheeseen syntyy vauva

On luonnollista, että lapsi osoittaa mustasukkaisuutta, kun perheeseen syntyy uusi vauva. Vanhemman lapsen pahin uhkakuva on, että uusi tulokas muuttaa hänen elämäänsä peruuttamattomasti huonompaan suuntaan. Hän ehkä menettää uudelle kilpailijalle vanhemman rakkauden ja huolenpidon.

Lue lisää

Sisarukset nahistelevat

Sisarussuhde on pitkäkestoisimpia ja lähimpiä ihmissuhteita. Se tarjoaa mahdollisuuden harjoitella tärkeitä elämisen taitoja: jakamista, neuvottelua, lohduttamista, riitelyä, huomioon ottamista, anteeksi antamista ja saamista, hoivaamista, yhteistä iloa ja leikkiä sekä puolensa pitämistä.

Lue lisää

Perhe muuttaa

Useat lapset kokevat perheen muuton jossakin vaiheessa elämäänsä, monet useammankin kerran. Muutto voi tapahtua lähelle, jolloin lapsen tuttu elinpiiri säilyy monilta osin samana. Tai perhe voi muuttaa kauas, jolloin lapsen ja perheen elämässä muuttuu moni asia samalla kertaa.

Lue lisää

Nuoren tunteet kuohuvat

Nuoruusiässä tunteet kuohuvat. Vanhemmalle oman nuoren myllertävien tunteiden vastaanottaminen voi olla kova paikka. Nuori tuntee ja reagoi usein siksi, että hän pyrkii irti vanhemmistaan. Se on kaikille osapuolille kipeä prosessi. Se on kuitenkin välttämätöntä matkalla lapsesta aikuiseksi. Aikuisen tehtävänä on kestää nuoren kuohut.

Lue lisää

Rajojen asettaminen nuorelle

Nuori tarvitsee tilaa itsenäistyä, mutta edelleen vanhempiensa tukea, huolenpitoa ja aikaa. Vanhemman tehtävänä on löytää sopiva tasapaino tilan ja rajojen välillä.

Lue lisää

Mistä asioista nuori voi päättää itse?

Nuori tarvitsee tilaa itsenäistyäkseen ja harjoitellakseen vastuun ottamista omasta elämästään. Mistä kaikista asioista nuori voi päättää itse?

Lue lisää

Nuori laiminlyö kotiintuloajat

Vanhemman tehtävänä on asettaa nuorelle rajat, joihin myös kotiintuloajat kuuluvat. Nuoren ikä ja turvallisuus pitää huomioida kotiintuloajoissa.

Lue lisää

Nuori laistaa kotitöistä

Murrosiässä nuori kokee muutoksia, jotka voivat tuoda mukanaan väsymystä ja saamattomuutta. Ei ole ihme, että kotityöt eivät kuulu enää mieluisimpiin puuhiin. Murrosikä ei silti ole mikään poikkeusikä, jonka varjolla voisi luistaa velvollisuuksista.

Lue lisää

Nuori haluaa jatkuvasti lisää rahaa

Välttääkseen turhat riidat nuoren kanssa on hyvä sopia selkeät pelisäännöt kuukausirahan suuruudesta ja siitä mihin nuori sitä käyttää.

Lue lisää

Nuori seurustelee

Nuoren seurustelu saattaa herättää vanhemmissa monia tunteita: hämmennystä, iloa, ylpeyttä, huolta. Nuoren tunteet voivat ailahdella jännityksen, huikean ilon, pelon, surun, epävarmuuden, odotuksen ja ties minkä välillä. Moni vanhempi pohtii, minkä ikäisenä lapsen seurustelun voi sallia. Pitääkö seurustelua rajoittaa? Mitä tehdä, jos seurustelu häiritsee nuoren koulunkäyntiä tai ajanvietto seurustelukumppanin kanssa muodostuu rajattomaksi?

Lue lisää

Seksuaalisuudesta puhuminen nuorelle

Koulun terveystiedon tunneilla nuoret saavat tietoa ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Nuoret kertovat, että he haluaisivat tietää enemmän seurustelusta, parisuhteesta, rakastumisesta, lämpimien ja läheisten ihmissuhteiden solmimisesta ja ylläpidosta, ristiriitojen ratkaisemisesta ja suhteen päättymiseen liittyvistä kysymyksistä. He haluaisivat kuulla näistä asioista vanhemmiltaan.

Lue lisää

Nuori tulee ulos kaapista

Kaapista tulo tarkoittaa perheessä tilannetta, jossa nuori kertoo omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuolen kokemuksestaan läheisilleen. Tilanne on merkityksellinen nuorelle ja usein hyvin tunnepitoinen. Nuori tarvitsee vanhempiensa tukea.

Lue lisää

Nuori kiinnostuu alkoholista

Nuori on kuullut alkoholiin liittyvistä riskeistä mm. koulun terveystiedon opetuksessa. On tärkeää, että myös sinä vanhempana keskustelet nuoren kanssa. Voit kertoa, mikä sinua huolestuttaa nuorten alkoholinkäytössä ja että välität nuorestasi.

Lue lisää

Nuori tupakoi

Nuoren tupakkakokeilut saattavat aiheuttaa vanhemmille suurta huolta. Joskus vanhemmat saattavat huomata asian vasta nuoren tupakoitua jo pitkään.

Lue lisää

Nuori viettää paljon aikaa netissä ja pelaten

Nuori saattaa viihtyä pelikoneen tai netin parissa hyvinkin pitkiä aikoja. Peli-into saattaa ihmetyttää ja huolestuttaa vanhempia. Netti, pelaaminen ja median käyttö on monelle nuorelle tärkeä osa arkea, harrastuksia ja elämää, mutta nuorta on hyvä tukea itsesääntelyn sekä ajan- ja arjenhallinnan taidoissa myös median käytössä.

Lue lisää

Nuori pelaa väkivaltapelejä

Monet nykyiset tietokonepelit ovat ulkoasultaan hyvin todenmukaisia. Pelaaminen vaatii keskittymistä, eikä pelaaja ehdi aina miettiä näkemäänsä ja sen aikaan saamia tunnetiloja. Pelin tiimellyksessä pelaaja ei välttämättä ehdi käsitellä pelin sisältämää väkivaltaa tai purkaa sen aiheuttamia tunteita. Kaikki mediassa tai peleissä esiintyvä väkivalta ei ole pahasta: samaistuminen pelin uhrin tunteisiin vähentää tutkimusten mukaan halua käyttää väkivaltaa reaalimaailmassa.

Lue lisää

Lapsi on nähnyt pornoa netissä

Älypuhelimilla ja muilla mobiililaitteilla lapset pääsevät helposti nettiin missä tahansa ja ilman aikuisen valvontaa. Suuri osa lapsista näkeekin jossain vaiheessa pornografiaa tai eroottisia kuvia netissä vahingossa tai tarkoituksella. Jos lapsi kohtaa ikätasolleen sopimatonta materiaalia, on hyvä, että aiheesta on puhuttu lapsen kanssa etukäteen. Tällöin lapsi on valmistautunut näihin tilanteisiin ja tietää mitä pitää tehdä, kun hän näkee hämmentäviä kuvia tai videoita.

Lue lisää

Onnettomuusuutisista puhuminen lapsen kanssa

Onnettomuusuutisointi tavoittaa sekä nuoret koululaiset että pienet lapset. Lasta tilanne voi hämmentää ja pelottaa. Aikuinen auttaa lasta jo olemalla läsnä, kuuntelemalla ja pysymällä rauhallisena.

Lue lisää

Väkivaltauutisista puhuminen lapsen kanssa

Väkivaltatapausten uutisointi tavoittaa sekä nuoret koululaiset että pienet lapset. Lasta tilanne hämmentää ja pelottaa. Aikuisenkin voi olla vaikea ymmärtää tapahtunutta ja löytää vastauksia lapsen kysymyksiin. Aikuinen auttaa lasta jo olemalla läsnä, kuuntelemalla ja pysymällä rauhallisena.

Lue lisää

Miten puhun lapselle ahdistelevista aikuisista?

Vanhemmat huolestuvat toisinaan huhuista, jotka liittyvät koulujen lähistöllä, koulumatkoilla tai kaupungilla liikkuviin epäilyttäviin ja lapsia ahdisteleviin aikuisiin (ns. namusedät). Mahdollisista ahdistelijoista kannattaa jutella sitten, kun lapsi liikkuu yksin eli kouluiässä.

Lue lisää