Köyhyys vaikuttaa nuorten tulevaisuususkoon
Nuorten huonovointisuus on lisääntynyt ja tulevaisuususko heikentynyt. Syitä kehitykseen on haettu muun muassa sosiaalisesta mediasta, nuorten heikentyneestä kyvystä kestää pettymyksiä sekä epävarmuutta ja uhkaa tuottavasta maailmantilanteesta. Ratkaisuiksi on ehdotettu somekieltoja, uusia mielenterveyspalveluja ja niiden saatavuuden parantamista.
Myös MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa (116 111) ja chatissa ahdistuksen ja masennuksen kokemukset ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Osa pahoinvoivista nuorista on kohdannut väkivaltaa tai kokee jatkuvaa ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä kouluarjessaan. Osa kantaa huolta vanhemmastaan tämän hoitamattoman mielenterveysongelman tai alkoholinkäytön vuoksi. Joidenkin perheessä on tapahtunut perusturvallisuutta järkyttävä kriisi.
Yksi yhteydenottojen perusteella merkittävä tulevaisuususkoon vaikuttava tekijä on taloudellinen epävarmuus. Nuorten huolet perheen taloudesta olivat perustavanlaatuisia ja syviä.
Köyhyys vaikutti mahdollisuuksiin huolehtia omasta terveydestä. Moni nuori oli huolissaan hoitoon pääsystä ja terveydenhuollon kustannuksista. Jotkut kertoivat, ettei perheellä ollut varaa tarvittaviin lääkkeisiin.
Köyhyys vaikutti myös nuorten ihmissuhteisiin ja kokemukseen itsestä. Harrastuksista oli jouduttu luopumaan, mikä kavensi sosiaalisia verkostoja. Nuoret kertoivat kuulleensa huomautuksia kuluneista vaatteistaan tai muista näkyvistä köyhyyden merkeistä.
Köyhyys vaikeutti myös itsenäistymistä ja tulevaisuuden suunnittelua. Osa aikuistuvista nuorista ei voinut muuttaa pois epävakaasta kodista työllistymisvaikeuksien ja rahanpuutteen vuoksi. Osa kertoi, ettei heillä ollut varaa esimerkiksi ajokorttiin, joka olisi ollut edellytys halutulle koulutusalalle. Talous saattoi myös sitoa nuoria epäterveisiin valtasuhteisiin. Vanhempi saattoi rahoittaa nuoren elämää ja samalla vaatia vastineeksi asioita, joihin nuori ei olisi halunnut suostua, esimerkiksi ohjailemalla voimakkaasti koulutusvalinnoissa, jotka eivät olleet nuoren mielestä itselleen soveltuvia.
Joillakin nuorilla köyhyys vaikutti perheen ilmapiiriin ja turvallisuuteen. Vanhempien välit olivat saattaneet kiristyä äärimmilleen, mutta erilleen muuttaminen ei ollut mahdollista taloudellisista syistä.
Myös sääli ja huoli omasta vanhemmasta näkyivät yhteydenotoissa raskaana taakkana. Nuoret kuvasivat, kuinka vanhempi yritti jatkuvasti mutta tuloksetta saada työtä.
Köyhyyden kokemukset ja vanhempien tuntema häpeä tiivistyivät tilanteisiin, joissa nuoret kertoivat hakevansa ruoka-apua vanhempiensa puolesta, koska vanhempi ei häpeältään siihen pystynyt.
Epäluottamus, ahdistuneisuus, sosiaaliset pelot ja toivottomuuden tunteet olivat yleisiä köyhyyttä kokevien lasten ja nuorten yhteydenotoissa.
Syitä mielenterveysoireiluun tai nuorten tulevaisuususkon heikkenemiseen ei aina tarvitse etsiä abstrakteista ilmiöistä tai arkielämän ulkopuolisista tekijöistä. Liian monella lapsella ja nuorella ne löytyvät perheiden äärimmäisen tiukalle vedetystä taloudellisesta tilanteesta.
Blogi muistuttaa lapsen oikeuksista ja lasten ja nuorten mielenterveyden ja tulevaisuususkon ylläpitämisestä. Tällä viikolla vietetään sekä Lapsen oikeuksien viikkoa, että valtakunnallista Mielenterveysviikkoa. Taloudellinen epävarmuus ja köyhyys on merkittävä lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttava tekijä.
Tatjana Pajamäki
Auttavien palvelujen päällikkö, psykoterapeutti