Perheiden arjen kiristyessä järjestöjen tuen merkitys kasvaa
MLL:n toista kertaa toteuttama Perhepulssi-kysely avaa ajankohtaista tilannekuvaa Suomen lapsiperheiden arjesta. Kyselyyn vastasi lähes 3000 vanhempaa eri puolilta maata, eri taustoista. Tulokset kertovat taloushuolten kuormittamista ja monenlaisen tuen tarpeessa olevista perheistä. Samaan aikaan muun muassa yhteisöllisyys, vertaistuki ja koko perheen yhdessä viettämä aika ovat edelleen perheitä kannattelevia voimavaroja.
Edellinen, vuoden 2024 Perhepulssi nosti esiin erityisesti yhden aikuisen lapsiperheiden haastavat taloudelliset tilanteet. Näiden perheiden tilanne on heikentynyt entisestään, mutta nyt vyötä kiristetään yhä enemmän myös kahden tai useamman aikuisen perheissä.
Lähes 30 % koko vastaajajoukosta kertoo menojen kattamisen tuloilla olevan hankalaa tai se ei onnistu. Myös toimeentulotukeen turvautuvien perheiden määrä on noussut viimeisen vuoden aikana. Kysyttäessä millaista lisätukea perhe kaipaisi, taloudellinen tuki on noussut kaikista vaihtoehdoista ykköseksi. Myös ruoka-avun tarve on kasvanut hälyttävästi – nyt jälkimmäistä kaipaa lähes viidennes vastaajaperheistä. Suhteellinen köyhyys on monessa perheessä kääntynyt absoluuttiseksi köyhyydeksi.
Arjesta selviytyminen kulkee käsikädessä luottamuksen kanssa. Vaikka perheiden luottamus yhteiskuntamme lähitulevaisuuteen on hieman parantunut, on se edelleen käsittämättömän heikko: lähes 80 % vastaajista kokee, että asiat ovat yhteiskunnassamme menossa huonompaan suuntaan. Oman perheen lähitulevaisuuden osalta huolta kantaa yli puolet vastaajista.
Vastaajien ja koko perheen hyvinvointia eniten tukeviksi asioiksi kyselyssä nousevat mm. lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet ja vertaistuki. Jo toistamiseen toivotaan tähän hetkeen entistä enemmän mm. mahdollisuuksia perheen yhteiseen vapaa-ajan tekemiseen. Jatkossa perheet toivovat yhteiskunnan panostusta mm. matalan kynnyksen palveluihin, varhaiseen tukeen sekä arjen kuormituksen keventämiseen.
Perheiden toiveita ja haasteita ei mikään taho Suomessa ratkaise yksin. Järjestöt ovat tärkeässä roolissa, kun perheiden elämää tuetaan ja perheiden haasteita ratkotaan. Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyötä arjen konkreettisen tuen laajentamiseksi on entisestään vahvistettava. Perhekeskukset yhteen kokoavana rakenteena ovat avainasemassa.
Perheiden hyvinvointi on koko yhteiskunnan etu ja olemassaolon edellytys. Kun varhaista tukea, taloudellista turvaa ja yhteisöllisiä rakenteita vahvistetaan, tuetaan suoraan perheiden arjen jaksamista ja luodaan samalla toivoa ja uskoa tulevaan. Perheiden toiveikkuus on suoraan kytköksissä lasten ja nuorten tulevaisuudentoivoon, joka tuoreen nuorisobarometrin mukaan on hälyttävällä tasolla.
On tärkeää, että perheiden hiljaiset ja osin hyvin äänekkäätkin signaalit tavoittavat päättäjät juuri nyt. Päättäjillä tulee olla ymmärrystä perheiden tilanteista ja päätöksenteon pitkäaikaisista vaikutuksista perheenjäsenten, kansalaistemme elämään. Tällä ymmärryksellä tulee olla myös vaikutusta päätöksentekoon. Järjestöt tukevat perheitä ja ovat läsnä heidän arjessaan. Järjestöjen työ perheiden tukena ja tämän työn sekä järjestöjen toimintaedellytysten ymmärrystä tarvitaan niin valtion, hyvinvointialueiden kuin kuntien taholta. Tehtävää on paljon, vain yhdessä tehden onnistumme.
Eevamaija Paljakka
vaikuttamistyön asiantuntija