Lapsi- ja perhejärjestöjen kannanotto hallituksen kehysriiheen
Lapsi- ja perhejärjestöjen kannanotto hallituksen kehysriiheen, kevät 2026
Julkisen talouden vahvistamisen tulee olla pitkäjänteistä ja kestävää. Hallituksen tähänastiset päätökset ovat kohdistuneet voimakkaasti lapsiin ja perheisiin. Lapsiperheköyhyys on kasvanut, palvelujen saatavuus heikentynyt ja lasten tulevaisuususko horjuu. Lapsi- ja perhejärjestöt muistuttavat, että Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen lainsäädäntötasolla. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea välttämään sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin. Jo nyt tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset tiputtavat 31 000 uutta lasta köyhyysrajan alle (STM). Kun köyhissä perheissä elää pian yli 150 000 lasta, ei Suomella ole varaa pahentaa tilannetta.
Lastensuojelun kaventuminen sijaishuolloksi heikentäisi perheiden mahdollisuuksia saada intensiivistä avohuollon tukea sekä nuorten tarvitsemaa pitkäkestoista jälkihuoltoa. Lisäksi esitetty avohuollon siirto sosiaalihuoltolakiin heikentää lasten oikeutta erityiseen suojeluun lastensuojelullisen osaamisen ja velvoittavan sääntelyn vähentyessä. Palveluiden painopiste tulee kääntää korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Taloudellinen ja inhimillinen lasku on kestämätön, mikäli ongelmiin ei pystytä puuttumaan ajoissa. Lastensuojelussa tehtävät päätökset ovat merkittäviä perusoikeuksiin puuttuvia ratkaisuja, joihin tulee jatkossakin vaatia erityinen koulutus ja osaaminen.
- Lastensuojelun avohuolto ja jälkihuolto on säilytettävä osana lastensuojelulakia. Avohuollon siirtäminen sosiaalihuoltolain alle heikentäisi lapsen oikeutta suojeluun.
- Selkeä, lakisääteinen ja laadukas palveluvalikoima takaa lasten ja perheiden alueellisen yhdenvertaisuuden koko Suomessa, riippumatta hyvinvointialueen taloustilanteesta.
- Lastensuojelun asiakasmitoitus tulee säilyttää.
- Lapsiperheiden kotipalvelu sekä kasvatus- ja perheneuvonta ovat kustannustehokkaita varhaisen tuen palveluita. Nämä tulee säilyttää lainsäädännössä.
- Lastensuojeluilmoituksesta luopuminen heikentää ilmoitusaktiivisuutta ja mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen. Nykyisten ilmoituskäytäntöjen yhtenäistäinen ja selkeyttäminen on kannatettavaa.
Järjestöillä on keskeinen rooli hyvinvointiyhteiskunnassamme. Järjestöjen tuottama matalan kynnyksen tuki vähentää julkisten palveluiden kuormitusta tehokkaasti, yksi sote-järjestöille kohdennettu euro vähentää julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla (SOSTE, 2023). Järjestöjen toimintamahdollisuuksien heikentäminen kasvattaa pitkän aikavälin kustannuksia ja saattaa pahimmassa tapauksessa jättää perheitä ilman vaikuttavaa ja tarpeellista tukea. Hallitus on tehnyt merkittäviä leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen, järjestöiltä on päätetty leikata yli 140 miljoonaa euroa kuluvalla hallituskaudella, joka on 37% vähemmän vuoden 2024 avustustasoon verrattuna.
- Järjestöjen rooli yhteiskunnan demokratiakehityksen, luottamuksen sekä kokonaisturvallisuuden edistämisessä on merkittävä. Järjestöt tulee ottaa mukaan aktiiviseen vuoropuheluun Kansalaisjärjestöstrategian mukaisesti.
- Järjestöjen tarjoama ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki täydentää julkisen sektorin palvelutarjontaa.
- Järjestöillä on keskeinen rooli perhekeskustoiminnassa. Perhekeskuksien tarjoamalla varhaisella tuella, vanhemmuuden tuella ja kuntoutustoiminnalla on erityinen rooli palveluverkossa koko maassa.
- VTV on todennut, että tuloksellisuuden seuranta on kattavinta STEAssa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin ei tule kohdistaa enempää leikkauksia tällä hallituskaudella. Jo nyt eri hallinnonaloilla tehtyjen sopeutustoimien yhteisvaikutukset osuvat erityisesti lapsiin ja vähävaraisiin perheisiin, syventäen lapsiperheköyhyyttä ja heikentäen lasten ja perheiden mahdollisuuksia tärkeisiin palveluihin.
Vetoamme hallitukseen:
Lapsiin ja perheisiin kohdistuvat säästöt eivät vahvista julkista taloutta – ne luovat uusia kustannuksia ja heikentävät merkittävästi lasten hyvinvointia ja ovat uhka vakaan Suomen tulevaisuudelle. Kevään riihessä hallituksella on mahdollisuus kääntää suunta ja asettaa lapset etusijalle.
Lastensuojelun Keskusliitto, Ulla Siimes, toiminnanjohtaja, p. 040 553 0981
Barnavårdsföreningen i Finland, Pia Sundell, toiminnanjohtaja, p. 040 501 9105
Ensi- ja turvakotien liitto, Oona Ylönen, pääsihteeri, p. 050 351 8298
Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Milla Kalliomaa, pääsihteeri, p. 040 838 6778
Pelastakaa Lapset, Kaisa Leikola, pääsihteeri, p. 040 508 4784
Väestöliitto, Tiina Ristikari, toimitusjohtaja p. 050 917 7396
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Ulla Siimes, ulla.siimes@lskl.fi, puh. 040 553 0981