Olemme olleet kuusi vuotta mieheni kanssa yhdessä. Yhteistä säveltä ei tunnu löytyvän ja olemmekin monessa asiassa täysin eri mieltä kaikesta. Keskusteluyhteys todella heikkoa, minä puhun, hän ei. Suhteessamme ei ole ollut minkäänlaista pettämistä, mutta mies ei luota. On siis itse sanonut näin. Meillä on monta alle kouluikäistä lasta, joten arki on muutenkin oikein hektistä. En edes ehtisi mitään kaksoiselämää viettää, (johon mieheni jokaisessa sivulauseessa viittaa) koska olen sataprosenttisesti töissä ja lasten kanssa kotona. En koe minkäänlaista yhteenkuuluvuutta, tukea, turvaa saati toivoa tulevaisuutta ajatellen. Pelkään herääväni jonain aamuna ja kylmästi toteavani mielessäni ”nyt en jaksa enään, tämä oli tässä”. Pelkään että en kohta tunne enää mitään. Onneksi on ystäviä, heidän seurassaan koen itseni omaksi itsekseni ja saan hengittää. Suhteessa tuntuu kuin minua ainoastaan arvosteltaisiin ja analysoitaisiin joka asiasta. Tunnen itseni epävarmaksi, huonoksi ja surkeaksi. Ystävien seurassa olen iloinen, empaattinen ja hauska.
Läheiseni ovat myös huomanneet olevani täysin eri ihminen mieheni seurassa. Kun yritän olla rennosti oma itseni miehen seurassa, alkaa sadella mitä erikoisempia kommentteja ja arvostelua.
Joka asiasta tulee riitaa tai mykkäkoulua joka verhoilee kaiken ajan koko arjelta. Kun murehdin kotona asioita, teemme yhä vähemmän lasten kanssa mukavia juttuja kuten puistoretkiä, koska lamaannun tästä ahdistavasta tunnelmasta. Mitään varsinaista syytä riitoihin ei ole, emme vain tule toimeen. Kun yritämme jutella, asiat vain pahenevat.
Onkohan neuvolassa olemassa jonkinlaista parisuhdeterapiaa?
Olemme joskus käyneet aiemmin keskustelemassa mutta ei siitä kyllä mitään hyötyä ollut. Terapeutti totesi mieheni olevan sitoutumiskammoisen oloinen mikä vain sai oloni entistä epävarmemmaksi. Kun mies ei luota minuun, minä en luota suhteen yhtäkkiä alkavan toimia. Kuinka voin saada luottamuksen kun en sitä ole teoillani menettänytkään. Hän vaan ei lähtökohtaisesti luota. Kenties vertaa eksiinsä minua tai jotain mitä en tiedä ja siksi ymmärrä.
Kurjaa olla ahdistunut vaikka kaikki on hyvin. Lapset terveitä, koti jossa on tilaa leikkiä jne. Mutta parisuhde ”pilaa kaiken”.
Olisi mukava kuulla olenko yksin asian kanssa.
