Tämä tilanne alkaa ahdistaa ihan tosissaan. Olemme asuneet kohta jo 4 vuotta erillään, kummatkin uudessa liitossa, ja elatusrahat ovat kyllä tulleet aina, mutta eivät ajallaan. Nyt tilanne on se, että on kyllä luvannut maksaa, mutta pihtaa aina rahoja niin että nytkin ovat huhti-ja toukokuun elatusmaksut maksamatta ja kohta alkaa jo kesäkuu. Nyt kun muistuttelen asiasta tekstarilla tai yritän soittaa ei edes vastaa mitään. Tällä hetkellä meillä ei ole voimassa olevaa sopimusta paperilla koska emme kuulemma tarvi sellasta, hän kyllä maksaa kun on luvannut. Minua tilanne ahdistaa suunnattomasti kun en ikinä tiedä milloin rahat tulevat vai tulevatko ollenkaan. Riitelemään en viitsisi ryhtyä, siitä seuraa vain ongelmia. Syy eroomme oli ex-mieheni käyttämä henkinen väkivalta, se sama näköjään jatkuu edelleen vaikka välimatkaa on 900km ja nelisen vuotta… mitä tekisin? kellään samaa tilannetta?
Kirjallinen sopimus selkeyttää tilanteen. Näin ainakin itse uskon.
Meilläkään ei exäni kanssa ollut muutamaan vuoteen aikoinaan kirjallista sopimusta. Hänen mielestään sellainen ei ollut tarpeen ja sopimus olisi hänen mielestään ollut liian joustamaton ja siksi lapsen kannalta huono asia. Hän maksoi elatusmaksuja suullisen sopimuksemme mukaisesti ajallaan vajaan vuoden ajan. Sitten maksuväli alkoi kasvaa ja elatusmaksun määrä laskea. Hän myös vältteli yhteydenottojani, eikä millään tavalla suostunut kommentoimaan miksi toimi noin. Jälkikäteen tarkistin hänen verotietonsa, eikä syy ollut ainakaan ollut tulojen vähyys. Silloin kun meillä ei ollut sopimusta, hän myös mielestäni oikutteli tapaamisten kanssa. Tapasi harvakseltaan lapsia. Tapaamisten sopiminen ja niihin liittyvät järjestelyt olivat aikaa vievää puuhaa ja aiheuttivat väärinkäsityksiä, manipulointia jne.
Muutaman vuoden venkoilun jälkeen pyysin häntä tekemään kanssani elatus- ja tapaamissopimuksen lastenvalvojalla. Riitahan siitä tuli, mutta mielestäni se riita kannatti riidellä. Loppujen lopuksi käräjäoikeus määräsi elatusmaksun ja tapaamiset.
Sopimuksen syntymisen jälkeen elatusmaksut ovat tulleet tililleni ajallaan. Indeksikorotuksista exäni jaksaa urputtaa. Viime vuoden annoin mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos. Tänä vuonna pistin indeksikorotuksen perintään. Se auttoi heti; eikä ex enää urputa – ainakaan minulle.
Tapaamisetkin sujuvat. Hän tosin edelleen tapaa lapsiaan harvoin, vaikka hänellä on suhteellisen laajat tapaamisoikeudet. Lapsien puolesta surettaa, mutta en silti riitele asiasta exäni kanssa. Joustan sopimuksista hänen toiveidensa mukaan, jos se minulle ja uudelle perheelleni sopii. Jos ei sovi, mennään sopimuksen mukaan.
Suosittelen siis kirjallista sopimusta. Se rauhoittaa tilanteen pidemmällä tähtäimellä.
Minulla tälläinen tilanne tällähetkellä.
Erostamme on kulunut jo 10 vuotta.Lastenvalvojalla teimme sopimuksen laajasta tapaamisoikeudesta ja elatusmaksun suuruudesta,joka on paljon alle minimin(139,00/lapsi).Pinnani petti viimoisen kerran,kun soitin ex miehelleni pojan leirikoulusta.Sanoin ,että olen maksanut pojan leirikoulumaksun 200,00e ja pyysin häntä lähettämään pojan tilille 50e käyttörahaa.Vastaus tuli viestin muodossa että EN MAKSA! Sinä saat joka kuukausi rahaa,maksa itse!Elatusta saan kahdesta lapsesta yhteensä 180,00e joka ei todellakaan ole paljoa.Ex ei osallistu millään muotoa vaatehankintoihin,muihin kuluihin,eikä myöskään lähettele lapsien tilille käyttörahaa.
Joten..marssin Lastenvalvojan puheille ja sanoin että nyt tämä saa riittää!!!Koska isä ei ole millään lailla osallistunut lastensa kasvatukseen laajasta tapaamisoikeudesta huolimatta,katsoin että ole ollut yksinhuoltajana koko tämän ajan.Laitatin yksinhuoltaja paerit matkaan ex miehelleni.Siinä samalla pistettiin vauhtia elatusmaksuasioihin..Kaiken tämän jälkeen,jos sopua ei synny,haastan ex mieheni käräjille….en halua olla enään mikään ovimatto,johon voi pyyhkiä kaiken.Nyt odottelen vastausta onko allekirjoittanut paperit.
