Eli meillä isovanheemmat menehtyivät äkillisesti. Ensin toinen ja heti perään toinen. 6-vuotias lapsi oli mukana molempien hautajaisissa.
Hautajaisten jälkeen lapsi on alkanut puhumaan että haluaisi myös kuolla, koska sitten pääsee taivaaseen. Hän uskoo että kuoleman jälkeen ollaan siellä jossain kuolemattomina. Että tämä maanpäällinenkin elämä on ok, mutta ikäänkuin välivaihe.
Me vanhemmat emme ole erityisen uskovaisia ja lapselle on kerrottu että jotkut uskovat Jumalaan ja Jeesukseen ja toiset eivät. Molemmat tavat ovat ihan yhtä hyviä ja kun lapsi sanoi että hän uskoo Jumalaan niin sanoin että se sopii. Voit vaikka jutella Jumalalle jos sinusta tuntuu siltä.
Lapsi on iloinen ja elämänhaluinen. Onko tämä ”halu kuolla” vain tapa käsitellä isovanhempien kuolemaa? Kuoleman olen hänelle selittänyt että kun ihminen kuolee niin häntä ei enään ole ja siksi läheiset ovat surullisia.
Hautajaisissa pappi puhui että mummo ja vaari menivät Jumalan luokse.
Reagoinko jotenkin liian vahvasti kun lapsi sanoo haluavansa kuolla?
On todella ihanaa että lapsi uskoo jo noinkin nuorena ja ”vapaasti”, olen todella iloinen lapsesi puolesta :)
En usko että lapsi tarkoittaa sitä oikeasti, monesti puhutaan asioista vahvemmin mitä tarkoitetaan ja tosiaan lapsesi saattoi tarkoittaa että tosiaan ikävöi isovanhempiaan ja haluaisi heidän luokseen, mutta voisit selittää vaikka että voi puhua Jumalalle ja lähettää isovanhemmille ”terveisiä”.
Itse näin uskovaisena tosiaan en sano tätä vitsillä vaan tosissani, tietty joidenkin mielestä se voi kuulostaa vähän hassulta…
Voit myös puhua että isovanhemmat on muistoissa ja siellä taivaassa katsoo pilvenreunalta.
En ottaisi sitä niin vakavasti mutta on tärkeää kertoa asioita tällaisestakin tilanteesta ja vaikka sanoa että Jumala haluaa että lapsesi on vielä maanpäällä, hänkin voi päästä taivaaseen sitten kun sen aika on.
On kiva että annatte lapsenne uskoa vapaasti ja tosiaan, tuskin se aikuisillekaan on ”paha” se Raamatun avaaminen ja lukeminen, usko tuo myös vanhemmille paljon sisältöä elämään ja lapsetkin voi opettaa paljon aikuisille.
Paljon siunausta sinulle ja perheellesi, saat olla ylpeä lapsestasi ja jos elämänhalua yms. riittää en olisi kovin huolissani :)
meillä sama. lapset ei kuulemma malta odottaa että kuolevat…. monta kuolemaa lähekkäin. monet rakkaat. menee ohi, varmaan tapa surra, eikä oikein ymmärrä sen lopullisuutta. mutta hyvin lohdullista että taivaassa mummo ei ole enää sairas ja sanon lapsille että kyllä me vielä nähdään ja voi että me sitten halataan. mutta nyt on vielä paljon kivoja juttuja täällä maan päällä ja monia meidän rakkaita. hyväksyvät. voimia teille kovasti <3
Lapsella varmasti ikävä isovanhempia ja haluaisi nähdä heitä, siksi varmaankin ”halu” kuolla. Jumala on laittanut sydämeemme ikuisen elämän kaipuun ja se on lapsilla vahva. Se myös toteutuu uskomalla Jeesukseen, koska Hän on tie sinne taivaaseen ja kaiken tehnyt jo valmiiksi puolestamme. Harmillista jos tätä ei uskota, koska silloin se ihana mikä taivaassa odottaa, jää toteutumatta. Lähja pitää vastaanottaa, jotta sen saa omistaa.
Edellisten kirjoittajien tapaan en usko että lapsi oikeasti haluaisi kuolla. Hän vain kertoo ikävästään. Minusta suhtaudut hienosti hänen pohdintoihinsa.
Tuttavaperheemme vauva kuoli. Silloin puhuin lapseni kanssa että vauva lähti takaisin. Olen myös sanonut että me emme muista mitä oli ennen kuin synnyimme. Emme myös kukaan ihan tarkkaan tiedä minne mennään kun kuollaan. Mutta kaikki on hyvin. Tämä ajattelutapa sisältää sen että elämä jatkuu toisessa muodossa. Jos et itse usko niin, se on paras sanoa. Hyvä kun juttelet lapsesi kanssa asiasta nii kauan kun se hän itse haluaa. Jos aidosti voit sen tehdä, voit kannustaa häntä puhelemaan poisnukkuneiden kanssa.
