MLL:n Haluanko vanhemmaksi -sivuston gallupissa kysytään, millaiset asiat pohdituttavat vanhemmuuden ja työn yhdistämisessä.
Mitä sinä ajattelet asiasta? Löytyykö gallupin vastausvaihtoehdoista sellaisia, mitkä saattaisivat vaikuttaa sinun päätökseesi asiasta?
Kurkkaa gallup tästä.
Itselläni ainakin suurin este on ollut se, etten ole löytänyt rinnalle kumppania ahkerasta deittailusta ja yrityksistä huolimatta. Nyt jo ikää 37-vuotta ja hampaat irvessä olen jo 7-vuotta yrittänyt löytää suhteen jossa olisi ollut molemmat valmiita. Yksin en ala tässä maailmantilanteessa lasta tekemään, palkka ei riitä kaiken maksamiseen ja turvaverkkoja ei ole nykyisessä kotikaupungissani. Tilanne on ollut surullinen mutta sen olen joutunut hyväksymään.
Uusperheeseen synnyttäisin oman ensimmäisen lapsen, perheen pirstaleisuus ja palapelin koossa pitäminen mietityttää. Lisäksi tavoittelen uraa, joka tässä vaikuttaa vaativalta yhdistelmältä. Juuri olen viittä vaille aloittamassa lapsen teon.
Minun kohdalla sama. Olen 37 vuotias. Asunto ja vakituinen työpaikka. Ihmettelen kovasti, että ei puhuta siitä kun ihmiset eivät löydä pysyvää kumppania. Luullaan aina että on muita syitä.
Mutta deittiapit yms käytyään naisena läpi löytyy seuraa mutta ei pysyvää. Ja sitten tulee syyllistynyt olo kun työpaikalla, sukulaiset ystävät ihmetelevät kun ei löydä ketään. Ja naisena kun on yrittänyt löytää kumppania niin saa ns. huonon naisen maineen ”käy miehissä” ihan kun vika olisi minussa jos ei haluta sitoutua ja perustaa perhettä. Kuitenkin jos ei perusta perhettä jäämme yksin. Toki ystäviä om mutta ei se kata ydinperheen asemaa.
