Olen tokaluokkalaisen yh- äiti ja ollut uudessa suhteessa 2 vuotta. Nyt suunnitelmissa muutto toiselle paikkakunnalle, aivan ”toiselle puolelle” Suomea.
Haluan todella tätä ja olen onnellinen uudesta suhteestani, mutta sydäntäni ”kalvaa”, että teenkö oikein, kun ”vien” tyttäreni pois ystäviensä ja tuttujen paikkojen luota?
tyttärenikin itse sanoi, että hän ei haluaisi jättää parasta ystäväänsä.
Nykyisen mieheni ja tyttäreni välit ovat ihan ok. Mitä nyt pientä mustasukkaisuutta havaittavissa ajoittain tyttäreni puolelta.
Tiedän kyllä, että lapset sopeutuvat helposti. Itsekin asunut 3 eri kaupungissa.
Me muutimme kun tyttömme oli 2.luokalla eli aloitti uuden koulun 3.vuosiluokasta lähtien. Muutto oli vaikea, koko kaveripiiri piti rakentaa uudelleen ja suru vanhoista ystävistä luopumiseen oli kova.
Pikkuhiljaa helpotti kun sai uusia ystäviä ja uusia harrastuksia. Vuosi siihen sopeutumiseen meni mutta nyt kaikki on hyvin.
Lapset sopeutuvat mutta jos muille muuttajille jonkin neuvon antaisin niin muuttakaa kun lapset ovat mahdollisimman pieniä. Meidän 2v. ja 5v. eivät ottaneet muuttoa läheskään yhtä raskaasti.
Paljon oli ekan vuoden aikana kiukuttelua ja tappelua kotona mutta onneksi tilanne on rauhoittunut.
Voimia teille!
