Oman tytön kanssa vaikeampaa, kun ent. vävyjen – lapset?
Olen todella vaikeassa tilanteessa, kun en saa keskusteluyhteyttä tyttäreni kanssa, vaikka asumme samassa pihassa – annoimme hänelle erotessaan (kolmen lapsen kanssa) oman asuntomme ja ostimme samasta pihasta itselle toisen asunnon, mutta kaikenlainen yhteisymmärrys puuttuu – paitsi se, että ’vaari hoitaa’ lapsia iltapäivät (ts. on luvannut hoitaa, mutta tuo lapset minin hoidttavaksi, ruokittavaksi, vaatteet paikattavaksi jne.) LASTEN KUULLEN NIIN TYTTÖ KUIN VAARIKIN SÄTTII MINUA ILMAN, ETTÄ OLISI MITÄÄN KONGREETTISTA SYYTÄ. Ylipäätään, *ettei mummiin voi luotta, ei se välitä lapsista ollenkaan jne.* Järkyttävää kuultaa minusta – mummista – jolle nuo lapset ovat niin tärkeitä, etten ole edes eronnut – avioerolasten vuoksi; en kertakaikkiaan ole raaskinut aiheuttaa heille taas uutta ’hyljätyksi tulemisen tunnetta’.
AUTTAKAA, mitä minä teen väärin, kun yritän eläytyä lasten tunnetasolle (minulla on elävä muisto siit, mitä olen tuntenut kulloisessakin iässä…) ja lapset ovat todella minun perääni ilman mitään ’herkkupaloja’ – en ole lellinyt, niin kuin… joku muu, joka haluaa heidän suosiotaan. HELP me please, en jaksa enää…
Hienoa, että olet valmis auttamaan tytärtäsi hänen lapsiensa kanssa, mutta kertomastasi syntyy kuva, että arvostaako kukaan Sinua. Iän myötä voimat vähenevät ja onkin syytä miettiä, miten paljon ja kauna jaksat. Oletko sanonut jaksamisestasi ääneen? Jos kyllä, niin mietin, että olisiko aika tehdä jokin muutos/päätös jonkin asian suhteen, joka muuttaisi muiden ympärilläsi olevien mahdollisuutta nähdä myös Sinun voimavarasi ja sen, mitä teet. Mieti, onko Sinun tehtäväsi kannatella vai olisiko aika myöntää omien voimien väheneminen.
Hei Ekusta-mummi, on tosi hyvä asia, että olet siellä läsnä lapsenlastesi elämässä. Kuulostaa siltä että he saavat kauttasi parhaita elämyksiä ja kokemuksia. Se että olet lapsille arjessa läsnä, on mittaamattoman tärkeää tuossa tyttäresi avioerotilanteessa.
Miksi tyttäresi ja miehesi yrittävät mitätöidä Sinua? Lasten tulisi oppia hyvät käytöstavat ja vanhempien malli on tärkeä tapa opettaa. Lasten kuullen ei saisi puhua pahaa toisesta ihmisestä tai mitätöidä häntä.
Olet ansainnut hyvän kohtelun, mikä kannattaa ottaa puheeksi tyttären ja Vaarin kanssa. Ei kannata kuunnella yhtään panettelua enää, eikä sietää huonoa kohtelua. Pitämällä kauniisti oman puolesi, opetat lapsille sitä taitoa.
Kannattaa pitää puolensa ystävällisesti myös lasten kuullen. Kiistä suoraan epätosi väite ja jämäkästi muistuta että mummihan se tässä on juuri paikalla.
Miten voit pitää huolta itsestäsi ja jaksamisestasi? Onko Sinulla läheistä luotettavaa ystävää?
Hyvää syksyä Sinulle ja perheellesi!
Hei Ekusta mummi,
Kirjoitat tilanteestasi, jossa keskusteluyhteys tyttäreesi on hankala, etkä koe miehesikään tukevan sinua riittävästi. Asutte samassa pihassa, ja olette antaneet entisen asuntonnekin tyttärellesi ja lapsenlapsillesi erotilanteessa. Tyttäresi ja lapsenlapsesi ovat sinulle tärkeitä, ja toivoisit vuorovaikutuksen olevan helpompaa. Kirjoitat myös, että sinua sättii niin vaari kuin tyttäresikin.
Avioeroon liittyy lähes aina vaikeita tunteita ja kokemuksia, ja niiden käsittely voi olla hankalaa ja viedä pitkän aikaa. Se, että olette kaikki samassa pihapiirissä voi olla tuon prosessin kannalta sekä hyvä mutta myös huono asia. Upeaa, että autat tyttäresi perhetteä arjessa (ruokit lapsia, paikkaat vaatteita jne.), mutta tyttäresi tarvitsee kenties myös ”omaa tilaa” sekä fyysisesti että henkisesti uudessa elämänvaiheessaan eronneena.
On päivänselvää, että ketään ei pitäisi sättiä – on paikalla lapsia tai muita – ja kannustan sinua vetämään rajan ja ottamaan tyttäresi ja miehesi kanssa asian rohkeasti esiin: sinua ei mollata, etkä hyväksy ilkeitä puheita itsestäsi. Ne loukkaavat sinua aivan kuten ne loukkaisivat ketä tahansa.
Se, että asutte samassa pihapiirissä, antaa varmasti upean ja ainutkertaisen mahdollisuuden sinulle luoda toivottavasti pysyvä ja hyvä suhde lapsenlapsiisi, vaikka tilanteessa ja järjestelyssä on varmasti myös haasteensa. Hienotunteisuutta ja toinen toistenne erillisyyden ja aikuisuuden arvostamista tarvitaan tuossa tilanteessa varmasti kauhakaupalla enemmän verrattuna tilanteeseen, että välimatkanne olisi pidempi.
Jos haluat saada lisää keskusteluapua, voit olla yhteydessä MLL:n koulutettuun vapaaehtoistyöntekijään kirjoittamalla meille täältä Vanhempainnetin kautta tai soittamalla meille numeroon 0600 12277 (päivystysajat löydät netistä). Kirjeeseen saat vastauksen noin viikon sisällä.