Meillä perheen tilanne on muuttunut tyttären murrosiän myötä kestämättömäksi. Syynä lienee minun ja tyttäreni suhteen ajautuminen karille. Meidän jatkuvat riidat vaikuttavat muuhun perheeseen siten, että poika (murrosikäinen hänkin) yleensä tukee minua ja vaimoni tyttöä. Oma ongelmani on, että tyttö tietää miten ärsyttää minua ja minä en useinkaan osaa olla reagoimatta. Hetken päästä riitaan liittyvät muut perheenjäsenet ja täysi sota käynnistyy. Vaimoni tietää ”kaiken” kasvatuksesta eikä hyväksy minun näkemyksiäni. Minusta meillä pitäisi olla yhteinen linja kasvatuksessa, mutta käytännössä hän ei juuri puutu tytön muiden (=minun ja pojan) hävyttömään nimittelyyn tai solvaamiseen sekä kotitöistä laistamiseen. Minulla ja tyttärellä ei ole enää minkäänlaista keskusteluyhteyttä, vaan jatkuva sotatila. Olen yrittänyt välttää riitoja aiheuttavia tilanteita, mutta nyt minusta tuntuu, että välttelyni vain yllyttää tyttöä.
Meissä kaikissa on vikamme, mutta toivoisin neuvoja, miten voisin saavuttaa keskusteluyhteyden tyttöön? Näinkään tilanne ei voi jatkua.
