Mitä vanhemman on hyvä tietää tekoälystä?
Käyttääkö lapsesi tekoälyä kotitehtäviin? Oletteko yhdessä pohtineet, ovatko somessa vastaan tulleet videot tekoälyllä luotuja? Tekoäly vaikuttaa yhteiskuntiin monin tavoin, mutta mitä siitä olisi hyvä vanhempana ymmärtää? Kysymykseen vastaavat MLL:n mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja ja TIEKEn projektipäällikkö Mikko Eloholma.
Yhä useampi lapsi ja nuori on kosketuksissa tekoälyn kanssa eri tavoin. Kuudesluokkalaisista 34 % kertoi käyttävänsä tekoälytyökaluja, kuten ChatGPT:tä, pojat hieman tyttöjä enemmän (KAVI 2024). Vuonna 2024 jo 45 prosenttia 16–24-vuotiaista käytti generatiivista tekoälyä (Tilastokeskus 2024). Yleisimpiä tekoälyn käyttötapoja olivat tiedonhaku tekoälyn avulla, tekstin parantelu tai luominen.
Osa nuorista hulluttelee tekoälysovellusten kanssa. Jotkut etsivät tietoa, joku purkaa tekoälylle huolia ja yksinäisyyttään. Jotkut kommunikoivat jo suhteellisen säännöllisesti chatbottien kanssa. Character.ai:n kaltaiset sovellukset realistisine tai fiktiivisine hahmoineen ovat mitä luultavimmin yhä useammalle nuorelle tuttuja.
Jo hyvin merkittävä osa verkon sisällöstä on tekoälyn tuottamaa. Sisältöjä suositellaan ja personoidaan sosiaalisessa mediassa tekoälyalgoritmien avulla. Generatiivinen tekoälyapuri saatetaan ottaa käyttöön monenlaisissa tilanteissa koulussa ja vapaa-ajalla. Osaamisen vahvistamiseen tarvitaan koulujen lisäksi perheiden ja vanhempien tukea.
Euroopan komission ja OECD:n tekoälylukutaidon viitekehyksessä (2025) tekoälyosaamista kuvataan muun muassa kykynä ymmärtää tekoälyn toimintaa ja vaikutuksia sekä taitona hyödyntää tekoälyä ongelmanratkaisussa tai kehittää tekoälytyökaluja omiin tarpeisiin.
Vanhemmilla on ainutlaatuinen näköala lastensa arkeen, mutta osa lasten ja nuorten tekoälykohtaamisista saattaa jäädä heiltäkin huomaamatta. Oulun yliopiston tutkimuksessa vanhemmat yllättyivät monista tavoista, joilla lapset olivat vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa. Tiedonhaun ja sisällöntuotannon lisäksi osa lapsista kuvasi tekoälyä jopa kaveriksi, johon he ovat kiintyneitä.
Vanhempien suhtautuminen tekoälyyn vaikuttaa olevan kaksijakoista. Tietoevryn (2025) teettämässä selvityksessä yli puolet suomalaisista vanhemmista näki tekoälyn avaavan lapsilleen uusia oppimismahdollisuuksia. Samaan aikaan suuri enemmistö kantoi huolta sen vaikutuksista. Eniten mietityttivät sopimattomat sisällöt, tietoturva sekä se, voiko tekoäly heikentää lasten luovuutta ja mielikuvitusta.
Huolille ja toiveille on paikkansa. Tuntemukset tarvitsevat tuekseen kuitenkin kriittistä ajattelua ja ajantasaista tietoa, jotta lasten ja vanhempien tekoälylukutaidot vahvistuvat. Tekoälystä on tullut valtavirtaa vasta hiljattain, mutta lapsella tai nuorelle ei ole aikuisen kokemusta ajasta ennen nykyteknologiaa.
Tekoälysovellusten tapa viestiä on usein hyvin miellyttävä tai se peilaa ja ennakoi käyttäjänsä toiveita usein tarkasti. Miellyttävyys ja jatkuvat uudet ehdotukset ovat keino pitää käyttäjä sovelluksen parissa. Näiden ominaisuuksien tunnistamiseen tarvitaan kriittistä ajattelua ja tekoälylukutaitoa, joka auttaa myös tekoälyn hallusinaatioiden, vinoutuneen tai väärän tiedon hoksaamisessa.
Lasta kannattaa muistuttaa, ettei etenkään ilmaisiin sovelluksiin kannata ladata henkilökohtaisia tietoja tai kuvia itsestä tai muista. On vaikea varmuudella tietää, mihin ne päätyvät tai miten ne kielimalleja kouluttavat. Käyttäjät voivat myös jakaa sovelluksille hyvin yksityisiä tietoja tai sisältöjä. Riskinä on oman tai lähipiirin yksityisyyden vaarantuminen.
Uusimpia huolenaiheita ovat tekoälyllä tuotetut huijaukset. Perheenjäsenet saattavat saada muilta ”perheenjäseniltä” tekoälyllä tehtyjä, autenttisen oloisia huijausviestejä tai -puheluita. Tekoälyllä tehdyssä deepfake-videossa tai videopuhelussa ”lapsi” voi esimerkiksi pyytää vanhempaa lähettämään rahaa. Tällaisten huijausten varalle voidaan perheen kesken sopia esimerkiksi jokin ele, asia tai kysymys, joka on vain perheenjäsenten tiedossa ja johon huijaus ei pysty vastaamaan.
Tekoälysovelluksia saatetaan käyttää myös terapian tai ihmissuhteiden simulointiin tai mielen haasteiden ratkomiseen. Nuori saattaa kääntyä niiden puoleen tarvitessaan neuvoja tai näkökulmia, jos esimerkiksi kaverisuhteissa on pulmia, tai apua oman elämän haasteisiin on syystä tai toisesta vaikea löytää muualta.
Tekoälyllä ei kuitenkaan ole inhimillisiä tunteita tai taitoa kuulla ”rivien” välistä. Tekoälysovellusten vastaukset nuoren käyttäjän huoliin tai elämäntilanteisiin eivät välttämättä ole vastuullisia tai ammattimaisia, vaan saattavat pahimmillaan ohjeistaa lasta tai nuorta haitallisiin tai vaarallisiin tekoihin. Tekoälyyn pohjaavat chatbotit tai hahmot saattavat virittää keskusteluun seksuaalisuutta tai muita ikäsopimattomia aiheita.
Lapset tai nuoret saattavat myös kokeilla tai harjoitella erilaisia ihmissuhteita tekoälyyn pohjaavien chatbottien tai keskustelulle perustuvien tekoälysovellusten kanssa. Keskustelu voi tuntua kiehtovan soljuvalta, kun hahmo tuntuu olevan väsymätön ja valmis myötäilemään mitä vain. Vuorovaikutustaitojen kehittymiseen tarvitaan kuitenkin kasvokkaisia kohtaamisia.
Nuoren on tärkeä ymmärtää, ettei tekoälybotti välttämättä tunnista aitoa hätää ja saattaa kannustaa vaarallisiin tai haitallisiin tekoihin. Tekoäly on monella tapaa hyödyllinen työkalu ja sen myönteisiä käyttötapoja on tärkeä harjoitella, mutta tilanteissa, joissa lapsi tai nuori tarvitsee apua huoliinsa tai luotettavaa tietoa, huolehdi vanhempana, että hän osaa ja uskaltaa kääntyä sinun tai jonkun toisen turvallisen aikuisen puoleen.
Tekoälyyn liittyviin havaintoihin, toiveisiin ja huoliin voi tarttua silloin, kun nuori nostaa niitä esiin. Toisaalta keskustelua voi avata vanhempana aktiivisesti itsekin: miten tekoäly voisi auttaa kouluesitelmän aiheen tai synttärikorttien ideoinnissa? Entä mitä voi seurata siitä, jos tekoälyyn nojautuu liikaa tai sen tuotoksia hyväksyy niitä kyseenalaistamatta? Keskustelussa kannattaa ottaa esiin myös se, miten vanhempi itse hyödyntää tai voisi hyödyntää tekoälyä esimerkiksi työtehtävissään.
Koska nuoret usein ovat jo kosketuksissa tekoälyn kanssa eri tavoin, kannattaa käyttöä pyrkiä ymmärtämään ja ohjaamaan vastuulliseen suuntaan. Tekoälyn toimintaperiaatteitakin oppii ymmärtämään paremmin turvallisissa rajoissa tapahtuvan tekemisen kautta.
Vanhemman ei tarvitse olla asiantuntija keskustellakseen tekoälystä lastensa kanssa. Keskustelun voi avata kysymällä, mitä lapsi jo tietää tekoälystä. Teknologisen murroksen keskellä harvalla on kaikkea ajantasaista tietoa, mutta uteliaisuus ja sopivan kriittinen suhtautuminen eivät ole hassumpia eväitä matkalla kohti yhteistä ymmärrystä tekoälyn haasteista ja mahdollisuuksista.
Vinkit tekoälyn fiksuun ja turvalliseen käyttöön
- Tekoäly vai tukiäly? Tekoäly voi olla hyödyllinen työkalu esimerkiksi ideointiin, mutta sen työnjälki kannattaa aina tarkistaa ja arvioida itse kriittisellä silmällä.
- Älä jaa omia salaisuuksiasi tekoälylle. Tekoälylle ei kannata kertoa omia tai kaverin henkilökohtaisia tietoja. Ei ole täyttä varmuutta siitä, mihin tekoälylle annettuja tietoja voidaan käyttää.
- Säädä käyttämäsi tekoälytyökalun yksityisyysasetukset kuntoon. Asetuksissa voit yleensä rajata sitä, miten sinusta kerättyjä tietoja saa kerätä tai käyttää.
- Tekoäly voi keksiä omiaan. Varmista aina jostain luotettavasta toisesta lähteestä, pitävätkö tekoälyn tarjoamat faktat paikkansa.
- Erilaisia suosituksia tai vinkkejä pyydettäessä kannattaa muistaa, ettei tekoäly osaa huomioida ihmisten yksilöllisiä piirteitä tai ominaisuuksia. Neuvoja henkilökohtaisiin pulmiin kannattaa pyytää ihmiseltä.
- Ensimmäinen vastaus ei aina ole paras. Jos tekoälyn antama ensimmäinen vastaus on huono tai puutteellinen, kysy sama asia tai toista käsky uudelleen eri tavalla.
- Somessa tekoälyllä luotua sisältöä alkaa olla jo runsaasti. Pidä kriittisyys mielessä, kun vastaan tulee jotain uskomatonta, vaikka se näyttäisi aidolta tai uskottavalta.
- Pidä kiinni omasta ajattelustasi ja harjoittele kriittisyyttä. Hyvä yleissivistys ja harkinta auttavat pysymään suojassa huijauksilta.
- Juttele tekoälyn hyvistä ja huonoista puolista muiden kanssa ja vertailkaa kokemuksianne.
- Henkilökohtaisissa haasteissa tai mieltä painavissa asioissa kannattaa kääntyä läheisten ihmisten, auttavien palvelujen tai ammattilaisten puoleen
Lähde: Tekoälyn fiksu käyttö / DatatAItaja & MLL:n mediakasvatus
Avoin verkkomateriaali tekoälykeskusteluihin
Tieken DatatAItaja-hankkeessa (2025) on tuotettu tekoälytaitojen kehittämisen tueksi somevaikuttajien kanssa videoita ja testejä tekoälyn turvallisesta käytöstä, algoritmeista ja siitä, miten verkkopalvelut keräävät dataa käyttäjistään.
Hankkeessa lisättiin 11–16-vuotiaiden nuorten ja heidän opettajiensa tekoälylukutaitoa sekä vahvistettiin heidän ymmärrystään algoritmeista, tietosuojasta ja tietoturvasta. Hanke oli Microsoftin rahoittama, ja sen aikana järjestettiin tekoälyopetusta yhteensä kymmenessä koulussa Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä.
Tutustu videoihin ja osaamistesteihin osoitteessa: tieke.fi/datataitaja
Lähteet:
- Oppijoiden voimaannuttaminen tekoälyn aikakautta varten | Euroopan komissio ja OECD 2025
- Lasten ja nuorten mediakysely 2025 | Kavi 2025 (n = 113, KAVI 2025)
- Suomalaisvanhyemmat näkevät tekoälyn lasten arjessa mahdollisuutena | Tietoevry 2025
- 23 % suomalaisista käytti generatiivista tekoälypalvelua vuonna 2024 | Tilastokeskus 2024.
Rauna Rahja
Mediakasvatuksen asiantuntija
Mikko Eloholma
DatatAItaja-hankkeen projektipäällikkö
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry