”Tällä saralla on kyllä vielä paljon parannettavaa” – Aluepäättäjien näkemyksiä lapsivaikutusten arvioinnista

Lapsiin vaikuttavien päätösten perustaksi saadaan monipuolinen ja objektiivinen kuva eri vaihtoehtojen seurauksista, kun lapsivaikutusten arviointi toteutetaan laadukkaasti. Samalla arviointi lisää päätösten avoimuutta ja kansalaisten luottamusta päätöksentekoon. Erityisen suuri merkitys vaikutusten arvioinnilla on heikommassa asemassa oleville lapsi- ja nuorisoryhmille, joiden näkökulma ja tarpeet tuleekin huomioida arvioinnissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki edellyttää, että hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Lapsiväestö (alle 18-vuotiaat) on yksi väestöryhmä, johon kohdistuvat vaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon päätöksenteossa.

Hyvinvointialueen on myös seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Sen on raportoitava edellä olevista sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti kesällä 2024 kehittämishankkeen, jossa edistetään lapsivaikutusten käyttöönottoa sekä lasten ja nuorten kuulemista hyvinvointialueilla. MLL:n oman rahoituksen lisäksi kehittämishankkeelle on myönnetty Kuluttajaosuustoiminnan säätiön apuraha. Kehittämishankkeen pilotointialueena on Kymenlaakson hyvinvointialue.

Kehittämishanketta toteutettaessa esiin nousi kysymys siitä, onko hyvinvointialueiden viranhaltijoiden ja päättäjien lapsivaikutusten arviointiin liittyvä tietotaito riittävä. Huomattiin, että puuttuu tärkeää tietoa siitä, miten hyvinvointialueiden päättäjät tuntevat lapsivaikutusten arviointia ja miten he hyödyntävät lapsivaikutusten arvioinnista saatua tietoa päätöksenteossaan.

Hankkeessa toteutettiin kysely viranhaltijoille syksyllä 2024. Se tehtiin kaikille hyvinvointialueille sekä Helsingin kaupungille, joka vastaa alueellaan hyvinvointialueille kuuluvien tehtävien järjestämisestä.

Vastaavanlainen sähköinen kysely lähetettiin keväällä 2025 kaikkien aluevaltuustojen ja aluehallitusten puheenjohtajistoille sekä Helsingin kaupungin osalta valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajistoille. Kyselystä saatua tietoa hyödynnetään lapsivaikutusten arvioinnin koulutuksissa sekä loppuvuodesta 2025 julkaistavassa hyvinvointialueille suunnatussa verkkokäsikirjassa. Kyselyyn vastasi päättäjiä kymmeneltä hyvinvointialueelta.

Kyselyyn vastanneiden päättäjien mukaan viranhaltijoiden, johdon sekä päättäjien sitoutuminen asiaan sekä heidän osaamisensa ovat tärkeitä tekijöitä vaikutusten arvioinnin edistämisessä. Myös vaikutusten ennakkoarvioinnin yleisempi ja laajempi käyttöönotto alueella tukee samalla lapsivaikutusten arviointia. Lisäksi lapsivaikutusten arvioinnin kirjaaminen hyvinvointialuestrategiaan ja päättäjien linjaukset asiassa nähtiin tärkeinä tekijöinä.

Vastauksissa korostettiin, että lapsivaikutusten arviointi edistää lapsen oikeuksien toteutumista hyvinvointialueella: sen avulla tunnistetaan lasten edut ja voidaan tehdä päätöksiä parhaalla mahdollisella tavalla. Vastausten mukaan kyse on myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin nostamisesta yhdeksi tärkeäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäväksi alueella. Arjen turvallisuus sekä huolenpito itsestä ja muista loi vastaajien mukaan vahvaa perustaa ja arvopohjaa lapsivaikutusten arvioinnin edistämiselle.

Lapsivaikutusten arvioinnin nähtiin olevan keskeinen osa vaikuttavuusperustaista toimintaa ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Vastauksissa todettiin vielä erikseen, että lasten ja nuorten näkemysten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia ja päätöksenteon tueksi saatavaa tietopohjaa.

Päättäjät peräänkuuluttivat vastauksissaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistä työtä lapsivaikutusten arvioinnin edistämiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Esimerkiksi kehittämishankkeiden nähtiin vievän asiaa eteenpäin alueilla.

Lapsivaikutusten arviointia estäviä tai vaikeuttavia tekijöitä voi päättäjien vastausten mukaan olla useita. Ne liittyvät muun muassa puutteisiin tiedossa ja osaamisessa. Vaikeuttavina tekijöinä ovat myös asenteet, kuten muutosvastarinta sekä toimintakulttuuri, joka ei tue vaikutusten arviointia.

Sekä viranhaltijoille tehdyssä kyselyssä että päättäjien kyselyn vastauksissa nostettiin vaikutusten arvioinnin toteutumisen haasteeksi puutteelliset resurssit ja tiukka taloudellinen tilanne alueilla. Resurssipula aiheuttaa muun muassa kiirettä ja puutteellista asioiden valmistelua.

Kyselyn vastauksista voi todeta, että hyvinvointialueiden päättäjät olivat paneutuneet kyselyn aiheeseen ja heillä oli selkeästi halua lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen päätöksentekoprosessissa. Lapsivaikutusten arvioinnin nähtiin olevan päättäjille tärkeä. Koettiin, että päättäjillä on ”moraalinen velvollisuus ja oikeus saada käyttöönsä ennakkovaikutusten arviointitieto ennen päätöksentekoa”. Arvioinnin avulla on mahdollista ”todellisesti huomioida lasten oikeudet ja edut sekä mielipiteet”.

Näyttää siltä, että ainakin kyselyyn vastanneet päättäjät ymmärtävät lapsivaikutusten arvioinnin tärkeyden ja tietävät siitä jonkin verran, osa hyvinkin paljon. Vastauksista piirtyy myös kuva, että lapsibudjetoinnin kehittäminen lapsivaikutusten arvioinnin ohella koetaan merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Se tosin on alueilla vielä harvinaista. Lapsibudjetoinnin avulla voidaan tarkastella talousarviota ja tilinpäätöstä lasten oikeuksien näkökulmasta. Lapsibudjetoinnilla tuotetaan tietoa siitä, miten julkiset varat kohdentuvat lapsiin ja siitä, tukevatko taloudelliset panostukset ja niiden kohdentaminen lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumista. Se auttaa arvioimaan toiminnan vaikutuksia ja vaikuttavuutta.

Lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan vastaajien mukaan lisätä lasten ja nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Sillä on vaikutusta lasten, nuorten ja perheiden palveluihin ja niiden laatuun, laajuuteen ja vaikuttavuuteen. Vaikutusten arvioinnin avulla palvelut voidaan toteuttaa asiakaslähtöisemmin ja arviointi myös vähentää eriarvoisuutta. Lisäksi arvioinnilla on vaikutusta siihen, että yhteiskunnassa voidaan tehdä taloudellisesti hyviä ja kestäviä ratkaisuja. Päättäjät odottivat lapsivaikutusten arvioinnilta, että se vie hyvinvointialuetta ”ihmislähtöiseen ja lapsilähtöiseen suuntaan, jossa myös perheen kokonaisuus tunnistetaan paremmin”.

Kirjoittajat

Esa Iivonen, vaikuttamistyön johtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, kansallinen lapsistrategia
Christa Carpelan, toiminnanjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri