Lasten oikeuksien tulee toteutua myös talouspolitiikassa

Julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeää. Velkaantumisen hillitseminen ja talouden kestävyyden vahvistaminen ovat myös lasten ja tulevien sukupolvien etu. Taloutta ei kuitenkaan kestävällä tavalla tasapainoteta lasten ja heidän oikeuksiensa kustannuksella.

Lapsiin vaikuttavissa asioissa lasten oikeuksien tulee ohjata myös julkisten varojen käyttöä ja talouspäätöksiä. YK:n lapsen oikeuksien sopimus, muut ihmisoikeussopimukset ja perustuslaki velvoittavat julkista valtaa turvaamaan lasten oikeudet. Tämä edellyttää sekä oikeuksien toteutumista, heikentävistä päätöksistä pidättäytymistä että aktiivisia toimia ja riittävien voimavarojen kohdentamista lasten hyvinvointiin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan.

Lapsen edun on oltava ensisijainen harkintaperuste kaikissa lapsia koskevissa toimissa. Velvoite koskee myös talousarvioiden valmistelua ja hyväksymistä sekä julkisen talouden sopeutuspäätöksiä. Talouspolitiikka ei ole lasten oikeuksien näkökulmasta neutraalia.

Julkisen talouden sopeutustoimet voivat heikentää lasten oikeuksien toteutumista monin tavoin. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo lisänneet merkittävästi lapsiperheköyhyyttä. THL:n juuri julkaiseman arvion mukaan sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisissa perheissä elävien lasten määrää 22 000:lla.

Palveluihin kohdistuvat leikkaukset puolestaan vaikeuttavat lasten pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin, heikentävät oppimisen ja hyvinvoinnin tukea sekä vähentävät perheiden mahdollisuuksia saada apua ajoissa. Myös valmisteilla olevat lasten ja perheiden sosiaalipalvelujen leikkaukset uhkaavat heikentää palvelujen saatavuutta ja laatua. Leikkausten vaikutukset kasaantuvat usein lapsiin ja perheisiin, jotka ovat jo ennestään heikommassa asemassa.

Lapsen oikeuksien sopimus ei kiellä kaikkia säästöjä. Lapsen oikeudet kuitenkin asettavat heikennyksille tiukat ehdot. Ennen päätöksiä on arvioitava aidosti vaihtoehtoiset sopeutuskeinot sekä varmistettava toimien välttämättömyys, oikeasuhtaisuus ja syrjimättömyys. Leikkausten kielteisten vaikutusten tulee kohdistua viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Näin valitettavasti ei ole Suomessa toimittu.

Julkisen talouden kestävyys ja lasten oikeuksien turvaaminen eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen panostaminen on myös yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti viisasta. Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta muodostuu lapsuudessa. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ehkäisevät ongelmien kärjistymistä ja ovat myös julkisen talouden kannalta kestäviä ratkaisuja.

Yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä ei voi rakentaa lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Kun kannamme vastuuta lapsista, kannamme samalla vastuuta julkisen talouden kestävyydestä.

Esa Iivonen

Vaikuttamistyön johtaja