Välittävä aikuinen luotsaa nuorta digiaallokossa

Turvallista somenkäyttöä ei opita automaationa tai somea käyttämällä, vaan lapset ja nuoret tarvitsevat siihen kiinnostuneiden aikuisten apua ja tukea. MLL:n Lasten ja nuorten auttavissa palveluissa vastaanotetaan joka vuosi noin 20 000 yhteydenottoa lapsilta ja nuorilta. Nuorten yhteydenottojen perusteella digimaailma on juurtunut heidän sosiaaliseen elämäänsä ja arkeensa monin tavoin.

Erilaisilla digialustoilla tutustutaan ja saadaan uusia ystäviä, jutellaan, aletaan seurustella, erotaan ja sovitaankin. Haitallisen sisällön ja kiusaamisen kohtaaminen on kuitenkin yleistä. Nuoret elävät ristiriitoja ruokkivan keskustelun äärellä samalla yrittäen navigoida kohti mielekästä yhteisöä.

Nuoret puhuvat palveluissamme paljon erilaisista paineista – kouluun, ulkonäköön, itseensä ulkopuolelta kohdistuviin, todellisiin tai kuviteltuihin odotuksiin ja itselle asetettuihin vaatimuksiin. Myös ruutuaika ja sen rajaaminen on yksi stressiä aiheuttavista asioista.

Nuoret pohtivat aidosti omaa somekäyttöään ja sen vaikutuksia. Monet kertovat pärjäämisen paineista, mutta epäröivät puhua niistä läheisilleen tai pyytää apua. Nuortennetin keskustelupalstalla  nuorten välinen keskustelu piirtää kuvaa epävarmuudesta omia ajatuksia ja omaa identiteettiä kohtaan. Nuoret kaipaavat ikätovereiltaan vahvistusta omille ajatuksilleen.

Lasten ja nuorten puhelimen ja nettipalveluiden yhteydenotoissa kuullaan valitettavan usein nuorten ajatuskulkuja siitä, ettei olisi itse oikeutettu apuun – nuori voi ajatella, että vie palveluissa tilaa joltakin toiselta, jolla menee vielä huonommin. Nuorten yhteydenotoissa kuuluukin usein vahva empatia toisia kohtaan ja vastuunkantaminen kavereista.

Nettikiusaaminen on yleistä ja usein aikuisille varsin näkymätöntä. Nuori voi joutua seuraamaan sitä tahtomattaankin. Nettikiusaamisen seuraukset nuoren mielenhyvinvoinnille ovat aivan yhtä vakavia kuin kasvokkain tapahtuvalla kiusaamisella. Kiusaaminen voi vaikuttaa muun muassa nuoren itsetuntoon, minäkuvaan ja vertaissuhteisiin. Tiedetään, että nettikiusaaminen koskettaa suurta joukkoa nuoria. Vaikka nuori ei olisi itse uhri eikä kiusaaja, hän voi silti joutua kiusaamisen todistajaksi haluamattaan.

Lasten ja nuorten puhelimen ja nettipalveluiden yhteydenotoissa kiusaamisesta puhutaan paljon. Sen lisäksi, että nuorta voidaan rohkaista ja tarjota tietoa kiusaamisesta ilmoittamiseen, hän kaipaa keskustelua ja tukea kiusaamiskokemuksen käsittelyyn. Nuori tarvitsee itsetunnon vahvistamista, rohkaisua ja kuulluksi tulemista sekä tunnetta siitä, että joku ottaa hänen kokemansa tosissaan ja välittää.

Nuoruuden merkittävimpiä kehitystehtäviä on itsenäistyminen. Aikuisen täytyy antaa nuorelle tilaa, jotta nuori oppii asettamaan omia rajojaan. Yhtä tärkeää on edelleen pysyä lähellä ja saatavilla, asettaa rajoja ja varmistaa nuoren turvallinen kasvu kohti aikuisuutta. Usein sukupolvien välinen kuilu aikuisen ja nuoren välillä voi tuntua erityisen suurelta etenkin silloin, kun puhutaan digimaailmasta.

Aikuisina meidän on tärkeää ymmärtää digimaailman mielenterveyttä tukeva rooli nuoren kasvun tukena. Vertaissuhteet, ystävyys, empatian kehittyminen ja yhteyden kokemus ovat kaikki osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Nykypäivänä nuoret elävät elämäänsä yhtä lailla digilaitteilla kuin kasvokkaisissa tapaamisissa. Kun nuoret haluavat varmistusta mieltä askarruttaviin asioihin tai konkreettisia vinkkejä, miten kertoa vaikeista asioista aikuiselle, he lähestyvät ystäviä ja nettiyhteisöä – vasta sitten tulevat lähiaikuiset.

Keskustele nuoren kanssa ystävyyden vastavuoroisuudesta ja siitä, miten löytää omaa hyvinvointia tukevaa somesisältöä. Puhukaa nettikiusaamisen vaikutuksista, siihen puuttumisesta sekä erilaisista paineista. Uteliaisuus ja arvostava kohtaaminen nuoren maailmaa ja ajatuksia kohtaan ovat hyviä eväitä keskusteluun! Voit hyödyntää Nuortennetin materiaaleja nuorten kanssa keskusteluun digin käytöstä ja hyvinvoinnista.

MLL:n Lasten ja nuorten auttavissa palveluissa vastaanotetaan vuosittain noin 20 000 yhteydenottoa lapsilta ja nuorilta.  Puhelin ja chat päivystävät vuoden jokaisena päivänä. Nettikirjepalveluun nuori voi kirjoittaa lyhyesti tai pitemmin, päiväkirjamaisesti, ja jatkaa kirjeenvaihtoa aikuisen päivystäjän kanssa niin kauan kuin haluaa. Nuortennetin moderoidulla vertaistuellisella keskustelupalstalla julkaistaan vuosittain noin 10 000 nuorten välistä viestiä, joissa nuoret tuovat esiin elämänsä ilot ja surut kysyen muiden mielipiteitä erilaisiin tilanteisiin.

Anna Weckström

asiantuntija, Auttavat puhelimet ja digitaaliset palvelut

Kaisa Önlen

Digitaalisen nuorisotyön asiantuntija