Mannerheimin Lastensuojeluliiton liittovaltuusto: Järjestöjen tukeminen on vaikuttava investointi ihmisten hyvinvointiin
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) liittovaltuusto muistuttaa, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei selviä haasteistaan ilman järjestöjä ja niiden toimintaa. Kansalaisjärjestöjen merkitys ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä sekä ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä on huomattava. Tämä koskee myös lapsia, nuoria ja lapsiperheitä. Järjestöt organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tuottavat ihmislähtöisiä palveluita sekä vaikuttavat yhteisöihin ja yhteiskuntaan.
MLL korostaa, että vapaaehtoistyö ei synny itsestään eikä ole pitkäjänteistä, ellei sitä ole joku järjestämässä – organisoi, tarjoa koulutusta, tue ja kiitä annetusta ajasta. Toimintaympäristön luominen vapaaehtois- ja vertaistoiminnalle ja siihen liittyvät vapaaehtoisten rekrytointi, koulutus, ohjaus, tuki ja seuranta ovat kansalaisjärjestöjen keskeinen tehtävä. Järjestöt luovat edellytyksiä ihmisten omaehtoiselle toiminnalle sekä vahvistavat heidän omia voimavarojaan ja tukiverkostoja. Pitkäjänteinen ja vaikuttava vapaaehtoistyö edellyttää, että joku huolehtii sen edellyttämistä taidoista ja kouluttaa vapaaehtoiset ja tukee heidän työtään. Organisoidulla vapaaehtoistoiminnalla saavutettavan hyödyn suhde panostukseen on ylivoimainen. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on koko kansakunnan kannalta erinomainen investointi.
Järjestöt tuottavat monipuolisia palveluja kohderyhmilleen. Järjestöjen palveluista huomattava osa on käyttäjilleen maksuttomia. Esimerkiksi MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja chat sekä Vanhempainpuhelin ja chat ovat yhteydenottajille ilmaisia.
Julkisessa keskustelussa kansalaisjärjestöt usein rajataan palveluntuottajiksi, vaikka kansalaisjärjestöjen rooli ja merkitys yhteiskunnassa on paljon laajempi. Järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita valtiolle, hyvinvointialueille, kunnille ja yrityksille. Elinvoimaiset ja autonomiset kansalaisjärjestöt ovat olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa, oikeusvaltiota sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämistä. Järjestöt vahvistavat ihmisten luottamusta, turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta sekä kriisinkestävyyttä.
Vaikuttamistyö on järjestöjen keskeinen tehtävä
MLL:n liittovaltuusto muistuttaa, että kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyöhön kuuluu olennaisena osana yhteiskunnallisten epäkohtien esille tuominen ja ratkaisujen esittäminen niihin. Se on järjestöjen tehtävä jokaisessa demokraattisessa oikeusvaltiossa. Järjestöjen vaikuttamistyötä kuitenkin haastetaan enenevässä määriin. Esimerkiksi järjestöjä maalitetaan sosiaalisessa mediassa myös Suomessa. Venäjä ja Unkari ovat surullisia esimerkkejä kansalaisyhteiskunnan aseman romuttamisesta. Kansalaisjärjestöjen äänet halutaan vaientaa ja muuttaa järjestöt valtaapitävien kuuliaisiksi myötäilijöiksi ja vallan pönkittäjiksi.
Järjestöillä on erityinen rooli toimia äänenä niille ihmisille, joiden tarpeet ja oikeudet jäävät helposti marginaaliin. Esimerkiksi lasten, vammaisten ja pakolaisten oikeuksien esiin nostamisessa järjestöjen merkitys on olennainen. YK:n lapsen oikeuksien komitea korostaa kansalaisyhteiskunnan merkitystä lapsen oikeuksien toteutumisen edistämisessä. Komitea painottaa, että valtion on tehtävä tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja kunnioitettava niiden autonomiaa.
Valtionavustusten jättileikkaukset heikentävät järjestöjen toimintaedellytyksiä
Kuluvalla hallituskaudella toimet järjestöjä kohtaan ovat olleet kylmiä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia (STEA-avustukset) leikataan hallituskauden aikana peräti 140 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 STEA-avustuksia myönnettiin yhteensä 384 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 avustussumma on enää runsaat 240 miljoonaa euroa, mikä on yli kolmanneksen vähemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Näin suuri ja nopea avustusleikkaus heikentää merkittävästi sosiaali- ja terveysjärjestöjen mahdollisuuksia auttaa ja tukea ihmisiä.
E2 Tutkimuksen toteuttaman Kansalaisjärjestöjen rooli yhteiskunnassa -tutkimuksen mukaan (2025) suomalaiset kokevat, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaaminen on väärä säästökohde. Peräti 78 prosenttia kaikista vastaajista katsoo, että hallitus tekee virheen leikatessaan järjestöjen rahoitusta.
Avustusasioiden neuvottelukunnan linjaukset huomioitava avustusjärjestämän uudistuksessa
Samalla kun sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia leikataan, niin avustusjärjestelmää ollaan uudistamassa. MLL pitää tärkeänä, että avustusjärjestelmän kehittämistä jatketaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan linjausten pohjalta. Sen lähtökohtia ovat kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen ja avustusten tuloksellinen ja vaikuttava kohdentaminen. MLL pitää perusteltuna yleisavustusten ja kohdennettujen yleisavustusten painottamista. Neuvottelukunnan linjaus sisälsi myös ehdotuksen leikkausten kohdentamisesta. Leikkaukset tulee toteuttaa niin, että niillä aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa avustustoiminnan kohderyhmille ja järjestöjen toiminnalle.
Julkisen rahoituksen supistuessa järjestöt pyrkivät kehittämään omaa varainhankintaansa. Suunniteltu lahjoitusten verovähennysoikeus tulisi ulottaa koskemaan kaikkia sote-järjestöjä. Samalla on tunnistettava, että lahjoituksilla voidaan korvata vain pieni osa leikatuista valtionavustuksista. Avustusten ja lahjoitusvarojen yhdistämistä toiminnan rahoittamiseksi on helpotettava. Onnistunut varainhankinta ei saa automaattisesti vähentää järjestölle myönnettävää valtionavustusta.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n luokituksen mukaan varakkaiksi on luettu noin 80 järjestöä, joille on jo nyt kohdistettu 15 prosentin omarahoitusvaatimus, joka käytännössä toteutuu monin paikoin vielä sitä suurempana. Avustusten leikkaaminen varallisuuden perusteella vaarantaisi monen kansalaisille tärkeän toiminnan jatkuvuuden silloin, kun varallisuudesta saatavilla tuotoilla rahoitetaan varsinaista toimintaa. Erityisesti niille järjestöille, joilta yleisavustusta on merkittävästi leikattu, varallisuuden tuotto on elintärkeä kompensaatio yleishyödyllisen ydintoiminnan, kuten vapaaehtoistoiminnan tuen, vaikuttamistyön ja viestinnän rahoittamiseksi.
Sosiaaliturvan ja palvelujen leikkaukset lisäävät järjestöjen työn tarvetta
Lopuksi MLL:n liittovaltuusto muistuttaa, että myös sosiaaliturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin on tehty huomattavia leikkauksia, mitkä heikentävät monen lapsiperheen toimeentuloa ja pärjäämistä. Nämä leikkaukset lisäävät järjestöjen työn tarvetta. Sosiaaliturvan leikkausten myötä lapsiperheköyhyys lisääntyy ja syventyy. Erityisen haastava tilanne on yhden vanhemman perheillä sekä työttömien ja osa-aikatyötä tekevien vanhempien perheillä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen säästöjen seurauksena hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä kääntymään järjestöjen puoleen samaan aikaan, kun järjestöjen avustuksia leikataan.
MLL korostaa, että hyvinvointialueilla ja kunnilla on lakisääteinen velvoite tehdä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä alueellaan toimivien järjestöjen kanssa sekä edistää järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia. On tärkeää, että hyvinvointialueet ja kunnat avustavat alueensa järjestöjä ja antavat tiloja järjestöjen toimintaan. Jokaisella hyvinvointialueella ja kunnalla tulee myös olla pysyvä rakenne, kuten yhteistyöryhmä ja yhteyshenkilö järjestöjen kanssa tehtävälle yhteistyölle ja järjestöjen toimintaedellytysten tukemiselle.
Kannanotto on hyväksytty MLL:n liittovaltuuston kokouksessa 28.5.2025