MLL:n lausunto omaishoidon tuesta annetun lain ja perhehoitolain muuttamisesta

Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto 18.6.2025

Sosiaali- ja terveysministeriölle (VN/13139/2025)

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja perhehoitolain muuttamisesta

Taustaa

Esitys perustuu hallituksen puoliväliriihessä (22.–23.4.2025) tekemään päätökseen nostaa omaishoidon alinta palkkiotasoa ja lisäksi tukea toimeksiantosuhteisten perhehoitajien asemaa tilanteessa, jossa perhehoito päättyy ennakoimattomasti. Lakien muutoksiin on varattu rahoitusta yhteensä 16 miljoonaa.

Omaishoidon tuesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että omaishoidon tuen vähimmäispalkkiota korotettaisiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että perhehoitolakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella tilanteessa, jossa toimeksiantosopimus, joka koskee perhehoitajan kotona annettavaa ympärivuorokautista tai osavuorokautista pitkäaikaista perhehoitoa, päättyy ennakoimattomasti perhehoitajasta riippumattomasta syystä, on perhehoitajalla oikeus saada sopimukseen perustuvalta irtisanomisajalta maksettavan palkkion lisäksi yhden kuukauden hoitopalkkion määrää vastaava korvaus.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2026.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lausunto

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ottaa lausunnossaan kantaa omaishoidon tukeen liittyvään säännösehdotukseen. MLL kannattaa omaishoidon tuen vähimmäispalkkion korottamista. MLL kuitenkin pitää korotusta omaishoitajan työn vastuuseen ja merkittävyyteen suhteutettuna liian pienenä. Paitsi, että omaishoito on inhimillisesti katsottuna arvokasta, se myös vahvistaa merkittävästi julkista taloutta, kuten myös hallituksen esitysluonnoksessa todetaan.

MLL viittaa myös Omaishoitajaliiton lausuntoon liittyen valtioneuvoston selontekoon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2026–2029 ja korostaa seuraavia seikkoja:

• Tällä hetkellä omaishoidon alimman palkkion vähimmäismäärä ja kriteerit vaihtelevat hyvinvointialueiden välillä. MLL korostaa, että hyvinvointialueiden välillä ei saisi olla merkittäviä poikkeamia omaishoidon tuen vähimmäispalkkiossa. Asia on tärkeä yhdenvertaisuuden kannalta.
• Vaikka alinta palkkiota korotettaisiin lailla, päättävät hyvinvointialueet tuen myöntämisestä edelleen määrärahojensa puitteissa. Hyvinvointialueiden vaikea taloudellinen tilanne saattaa aiheuttaa omaishoidon tuen kriteereiden tiukentumista ja tästä syystä omaishoidon tuen saatavuus voi heikentyä. Tällöin moni tukea tarvitseva jäisi tosiasiallisesti tuen ulkopuolelle. Ongelmaksi voi nousta myös se, että korkeampien palkkioluokkien tukia myönnettäisiin aiempaa vähemmän.
• Jotta voidaan varmistaa, että korotus kohdentuu omaishoitoon asianmukaisesti, omaishoidon tuen toimeenpanoa tulee seurata esimerkiksi sen osalta, mikä on omaishoitajien keskimääräisten palkkioiden kehitys sekä omaishoidon määrärahojen kehitys.
• MLL pitää tärkeänä, että erityisesti lasten omaishoitoa ja sen kehittämiskohteita selvitetään laajasti ja omaishoitoa koskeviin ongelmiin etsitään ratkaisut. Vuonna 2024 alle 18-vuotiaita omaishoidettavia oli 10 894 (lähde: Sotkanet). Alaikäisten omaishoidettavien määrä on noussut viime vuosien aikana.

Useiden viimeaikaisten sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten tavoitteeksi on ilmoitettu, että niiden tarkoituksena on ohjata kaikki työikäiset kokoaikaiseen ansiotyöhön. Kaikissa perheissä vanhemmalla ei ole mahdollisuutta kokoaikatyöhön, vaan osa-aikatyö saattaa olla ainut vaihtoehto. Näin on esimerkiksi usein niissä perheissä, joissa toinen vanhemmista toimii omaishoitajana yhdelle tai useammalle lapselleen, jolla on pitkäaikainen sairaus tai vamma. Sosiaaliturvaa koskevien leikkausten valmistelussa ei ole riittävästi arvioitu, millaisia tosiasiallisia ja konkreettisia vaikutuksia leikkauksilla on erilaisissa elämäntilanteissa olevien lapsiperheiden asemaan.

Jos omaishoitajana toimiva vanhempi on pakotettu työskentelemään kokoaikaisesti ansiotyössä, hänen kuormituksensa voi kasvaa kohtuuttomaksi ja seurauksena voi olla vakava uupuminen. Tällöin hänen työpanostaan ei saada hyödynnettyä edes osa-aikaisesti. On myös huomattava, että vanhemman työskennellessä kokoaikaisesti lapsi voi tarvita esimerkiksi lyhytaikaisen huolenpidon palvelua koko vanhemman työpäivän ajaksi sen sijaan, että osa-aikatyötä tehtäessä tarve olisi vain muutamalle tunnille.

Helsingissä 18.6.2025

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Esa Iivonen
vaikuttamistyön johtaja

Kirsi Pollari
erityisasiantuntija